Peru | Poliisi vei presidentin vankilaan, ja Perussa se on enemmän sääntö kuin poikkeus

Presidentti Pedro Castillo pidätettiin keskiviikkona. Jo häntä ennen moni Perun presidentti on päätynyt lukemaan tiilenpäitä.

Perun presidentti Pedro Castillo syrjäytettiin ja pidätettiin keskiviikkona, kun hän oli yrittänyt käytännössä kaapata vallan estääkseen viraltapanonsa.

Dramaattiset käänteet olivat sikäli masentavia, että niitä ei voinut pitää lainkaan yllättävinä. Vankeuteen päätyminen on enemmän sääntö kuin poikkeus Perun presidenteille.

Alberto Fujimori (presidenttinä 1990–2000) sai vuosikymmenten tuomion korruptiosta ja ihmisoikeusrikoksista, kuten valtiojohtoisista murhista ja sieppauksista.

Alejandro Toledo (2001–2006) oli lähes kahdeksan kuukautta vangittuna Yhdysvalloissa ja odottaa yhä luovuttamistaan Peruun tutkintavankeuteen ja korruptio-oikeudenkäyntiin.

Alan García (1985–1990 ja 2006–2011) ampui itsensä omassa makuuhuoneessaan, kun poliisit saapuivat pidättämään häntä lahjusepäilyjen takia.

Ollanta Humala (2011–2016) oli vaimonsa kanssa lähes vuoden tutkintavankeudessa ja on yhä syytettynä miljoonien eurojen lahjusten ottamisesta. Heidän kotinsa on takavarikoitu.

Pedro Pablo Kuczynski (2016–2018) erosi, kun häntä oltiin panemassa viralta korruptioskandaalin takia. Hän oli kolme vuotta kotiarestiksi lievennetyssä tutkintavankeudessa, eikä hän saa vieläkään poistua maasta.

Martín Vizcarra (2018–2020) pantiin viralta ”moraalisen epäpätevyyden” nojalla perustuen korruptioskandaaliin. Erillisenä päätöksenä hän sai kymmenen vuoden toimikiellon julkisiin virkoihin etuilusta koronarokotejonossa.

Suurin osa Perun presidenttejä koskevista korruptiotutkinnoista kytkeytyy lahjuksiin, joita brasilialainen rakennusyhtiö Oderbrecht jakoi vuosikymmenten mittaan ympäri Latinalaista Amerikkaa.

Korruptio on ilmeisen syvällä Perun valtakoneistossa, eikä tilanne varmasti parane ilman kovia otteita. Silti epäiltyjen pitkiä tutkintavankeuksia on arvosteltu voimakkaasti. Syyttäjät perustelevat tutkintavankeuksien tarvetta sillä, että poikkeuksellisen vaikutusvaltaiset epäillyt voisivat vapaana haitata tutkintoja.

Perulaisia järkytti erityisesti Alan Garcían itsemurha vuonna 2019. ”Latinalaisen Amerikan Kennedyksi” kutsuttua kaksinkertaista presidenttiä odotti todennäköisesti pitkä tutkintavankeus, vaikka häntä vastaan ei ollut vielä nostettu syytteitäkään.

”Minua ei nöyryytetä”, luki itsemurhaviestissä hänen perheensä mukaan.

Uusin ex-presidentti telkien takana on siis Pedro Castillo.

Hän ilmoitti keskiviikkona hajottavansa kongressin ennen kuin se oli kokoontumassa pannakseen hänet viralta. Hän sanoi, että hätätilahallitus johtaisi maan ennenaikaisiin vaaleihin.

Viranomaiset eivät kuitenkaan totelleet presidentin määräyksiä, ja kongressi pani hänet viralta murskaäänin 101–6. Valtionsyyttäjä määräsi poliisin pidättämään Castillon epäiltynä kapinasta ja salaliitosta. Torstaina Castillo määrättiin tutkintavankeuteen.

Noustessaan valtaan viime vuonna Castillo vaikutti poikkeavan kaikista yllä listatuista edeltäjistään.

Hänestä tuli Perun vasemmistolaisin ja populistisin presidentti vuosikymmeniin. Lierihattua suosiva maalaisjätkä oli taustaltaan viljelijä, opettaja ja lakkojohtaja. Hän lupasi köyhille ilmaista koulutusta ja terveydenhuoltoa kaivosyhtiöiden voittojen uusjaolla. Toisaalta hän oli jyrkkä arvokonservatiivi, joka ei peitellyt inhoaan esimerkiksi homoja kohtaan.

Lue lisää: ”Häkellyttävä nousu” – Maalais­kylän opettaja Pedro Castillo ampaisi Perun presidentiksi lupaamalla nostaa köyhät mukanaan

Castillon vaalivoitto oli suuryllätys ja selvä protesti korruption tahrimaa perinteistä poliittista eliittiä vastaan. Toisella kierroksella hän löi entisen presidentin Alberto Fujimorin tyttären Keiko Fujimorin – joka itse vietti hiljattain toista vuotta tutkintavankeudessa ja odottaa yhä oikeudenkäyntiä rahanpesusta.

Castillon voittomarginaali oli kuitenkin vain 0,26 prosenttiyksikköä, mikä kertoo Perun oikeiston vahvuudesta kaikista korruptiokohuista huolimatta. Sitä puolestaan selittää yhä kauhu, jota kommunistinen sissiliike Loistava polku kylvi kansakuntaan teloittaessaan tilallisia ja muita vastustajiaan 1900-luvun lopussa.

Lopulta Castillo kaatui aivan samaan kuin edeltäjänsäkin. Korruptioskandaalit ja tutkinnat seurasivat toisiaan. Ennen keskiviikkoa hän oli selvinnyt kahdesta aiemmasta virkasyytteestä.

Valtionsyyttäjän mukaan Castillo johti rikollista järjestöä, johon kuuluivat hänen perheenjäsenensä ja liittolaisensa. Syyttäjä katsoi, että presidentin lähipiiri hyötyi valtion solmimista urakkasopimuksista ja hänen hallintonsa pyrki toistuvasti estämään viranomaisten tutkintoja asiasta.

Puolentoista vuoden valtakauden aikana Castillon suosio romahti pohjalukemiin kaupungeissa mutta pysyi kohtuullisena maaseuduilla, jotka olivat alun perinkin hänen kivijalkansa.

Hänellä ei ollut tukenaan edes kansanedustajien enemmistöä, vaan hän johti vähemmistöhallitusta. Kun hän keskiviikkona ilmoitti kongressin hajottamisesta ja ennenaikaisista vaaleista, jopa liittolaiset ja omat ministerit hylkäsivät hänet. Myös poliisi ja asevoimat tekivät heti selväksi, etteivät tue Castillon aikeita.

Meksikon vasemmisto­populistinen presidentti Andrés Manuel López Obrador paljasti sanomalehti El Paísin mukaan suostuneensa Castillon pyyntöön turvapaikasta, mutta tämä ehdittiin pidättää ennen pääsyä Meksikon suurlähetystöön.

Perua johtaa nyt Castillon varapresidentti Dina Boluarte. Hän on juristi ja ensimmäinen nainen maan presidenttinä.

”Tämä syöpä pitää kitkeä juuriaan myöten”, Boluarte sanoi korruptiosta uutistoimisto AP:n mukaan.

Periaatteessa hänen tulisi palvella loput Castillon viiden vuoden virkakaudesta eli vuoteen 2026 asti.

Todennäköisemmin hänenkin lähtölaskentansa on jo alkanut. Uutistoimistojen mukaan heti Castillon pidättämisen jälkeen kansa lähti kaduille useammassa kaupungissa vaatimaan ennenaikaisia vaaleja.