Ulkomaalaisten lukiolaisten määrä on Suomessa räjähtämässä, jos Angry Birds -keulakuvana tunnetuksi tulleen liikemies Peter Vesterbackan suunnitelmat toteutuvat.
Vesterbackan Finest Future -yhtiö pyrkii saamaan Suomeen jo ensi vuonna 1 500 uutta ulkomaalaista lukiolaista. Tulijoiden määrä on tarkoitus kymmenkertaistaa niin, että viiden vuoden kuluttua Suomen lukioihin tulisi ulkomailta tulisi vuosittain 15 000 uutta opiskelijaa.
Kun tällä hetkellä muita kuin Suomen kansalaisia on päivälukioissa, vaihto-opiskelijat pois lukien, noin 2 500, heidän määränsä olisi näin ollen yli kaksinkertaistumassa kahdessa vuodessa, jos 1 500 uuden opiskelijan vuositahti vakiintuu.
Ulkomaalaisten suhteellinen osuus kaikista lukiolaisista jäisi kuitenkin vielä näillä lukemilla vähäiseksi, sillä kaikkiaan päivälukioissa on noin 100 000 opiskelijaa.
Tilanne muuttuu merkittävästi, jos Finest Futuren tulevaisuuden kaavailut toteutuvat. Niiden vakiintuessa seitsemän vuoden kuluttua Suomen lukioissa olisi jo 45 000 ulkomaalaista lukiolaista.
Lukiokoulutus rahoitetaan verovaroista. Finest Futuren kielikouluttamille nuorille lukio-opiskelu on samalla tavalla maksutonta kuin suomalaisillekin lukiolaisille.
Tämän vuoden opiskelijakohtaisten valtionosuuksien perusteella laskettuna 45 000 ulkomaalaista lukiolaista aiheuttaisi valtionosuusmenoja vuosittain ainakin reilut 320 miljoonaa euroa. Todennäköisesti summa olisi suurempi, koska pienissä lukioissa opiskelijakohtainen valtionosuus on suurempi.
Tänä vuonna lukiokoulutuksen valtionosuuksiin on menossa yhteensä noin 740 miljoonaa euroa.
Finest Future kertoo tavoitteistaan verkkosivuillaan.
Isoa bisnestä
Helsingin ja Tallinnan välisen tunnelihankkeensakin vuoksi julkisuudessa esiintynyt Vesterbacka kertoo, että Finest Future tavoittelee ”suhteellisen nopeasti” miljoonien ja myöhemmin jopa kymmenien miljoonien eurojen liikevaihtoa.
– Totta kai se on siitä kiinni, miten malli kehittyy ja millaisiin volyymeihin päästään. Jotta se olisi kestävää, niin se on hyvä rakentaa niin, että se on myös hyvä bisnes.
Finest Futuren toimintamallina on markkinoida suomalaista lukiokoulutusta ja tehdä valtaosa tuloksestaan tarjoamalla Suomeen opiskelemaan haluaville nuorille kielikoulutusta, jolla mahdollistetaan opiskeleminen suomen kielellä.
Opiskelu kotimaisella kielellä on edellytys sille, että koulutuksen järjestäjä saa opiskelijoista valtionosuuksia.
Ensimmäiset viisitoista Finest Futuren kielikouluttamaa opiskelijaa tulivat Suomeen viime vuonna Vietnamista ja Uzbekistanista. Nyt yhtiö opettaa suomea jo 20 maassa.
– On Malesiaa, Indonesiaa, Jenkkejä, Brasiliaa, Meksikoa, Chileä. On Iran, Myanmar, Kiina, Namibia, Kamerun, Nigeria, Kenia, Tansania ja Ruanda. Ne ainakin äkkiseltään tulevat mieleen, Vesterbacka luettelee Vietnamin ja Uzbekistanin lisäksi.
Tänä syksynä opiskelijoita tuli 150. Ensi vuodeksi lukumäärä olisi siis jälleen tarkoitus kymmenkertaistaa – ja tulevaisuudessa kymmenkertaistaa siitäkin.
Vesterbacka kertoo, että tällä hetkellä suomea opiskelee eri puolilla maailmaa 1 000 nuorta, joiden hän ainakin otaksuu päätyvän ensi vuonna Suomen lukioihin.
Vesterbackan mukaan Finest Futurella on tällä hetkellä Suomessa jo 30 yhteistyölukiota. Toiminta on tarkoitus laajentaa myös Viroon.
– Olemme jo palkanneet ensimmäisen viron kielen opettajan, hän sanoo.
Kuntaliiton lukiokoulutuksen erityisasiantuntija Kyösti Värri sanoo, että useimmilla seuduilla nuorten ikäluokat ovat jo pitkään pienentyneet. Suomen kuntaliitto ry
Jalo ajatus
Peter Vesterbacka vakuuttaa, että ajatus taustalla on jalo, vaikka toimintaa pyörittää liikeyritys. Hänen mukaansa pyrkimyksenä on paikata nuorisopulaa, joka näkyy jo nyt siinä, että vuosittain toisen asteen opiskelupaikoista jää valtava osa täyttämättä.
Vesterbacka sanoo, että viimeisten parinkymmenen vuoden aikana pienempien lukioiden opiskelijamäärät ovat romahtaneet.
Kuntaliiton lukiokoulutuksen erityisasiantuntija Kyösti Värri vahvistaa Vesterbackan esittämää. Hän huomauttaa, että lukiokoulutuksessa ikäluokkia tulee tarkastella seutukunnittain.
Värri toteaa, että vaikka lukioikäisten ikäluokat ovat valtakunnallisesti kasvamassa vielä muutaman vuoden, on kokonaiskuva jo nyt toinen.
– Todellisuudessa valtakunnallinen kasvu perustuu vain muutaman seutukunnan kasvuun. Useimmilla seuduilla nuorten ikäluokat ovat pienentyneet jo pitkään 2000-luvulla.
Ei vain lukio
Ilmiö on ollut nähtävillä esimerkiksi noin sadan kilometrin päässä Oulusta sijaitsevassa Vaalassa. Noin 2 600 asukkaan kunnan koulukeskuksen rehtori, sivistysjohtaja Tapani Karhu kertoo, että peruskoulun oppilaiden määrä on Vaalassa tippunut kymmenessä vuodessa 40 prosentilla.
– Jos reilu 20 saa päästötodistuksen ysiltä, niin siitä joukosta 30–50 prosenttia valitsee oman kunnan lukion, Karhu sanoo.
Tänä vuonna Vaalan peruskoulusta valmistuneista vain kuusi valitsi kunnan oman lukion. Yhteensä uusia opiskelijoita aloitti yhdeksän.
– Lukiossa on nyt 41 opiskelijaa, kun vielä pari vuotta sitten oli 70. On tultu alaspäin, Karhu sanoo.
Hän toteaa, että opiskelijapula ei ole pelkästään lukioon vaikuttava asia. Opettajat ovat peruskoulun ja lukion yhteisiä. Ilman lukiota opettajien tuntimäärät tippuisivat ja osaa ei voitaisi pitää kunnan palkkalistoilla.
– Sitten jotkut opettajat joutuisivat opettamaan myös sellaisia aineita, joihin he eivät ole kouluttautuneet. Tulisi niin sanotusti väkivaltaisia yhdistelmiä eli joku joutuisi pitämään tunteja, joihin hänellä ei ole pätevyyttä. Se olisi ennen kaikkea oppilaille huono.
Peter Vesterbacka kertoo, että ensi vuonna Finest Futuren kumppanilukioiden määrä saattaa olla jo lähemmäs sata. Tapani Karhun mukaan vielä syyskuun aikana linjataan, tuleeko Vaalan lukiosta yksi niistä.
Etelä-Lapissa sijaitsevan Posion peruskoulun ja lukion portti on ruostunut. Liki puolet sen läpi kulkevista lukio-opiskelijoista on venäläisiä. Jussi Korhonen
Kunnalle edullista
Suurimpien kaupunkien suosituimpiin lukioihin pääseminen vaatii paikoin yli yhdeksän keskiarvoa peruskoulun päästötodistuksessa. Monien pienten kuntien lukioihin ei opiskelijoita löydy, vaikka heitä kuinka ja mistä houkuteltaisiin erilaisilla etuuksilla.
Vaalassa ja monessa muussa kunnassa lukiolaiset saavat ilmaisen ajokortin.
Sallassa lukiopaikkoja on täytetty jo pitkään Venäjältä kosiskelluilla nuorilla. Toinen lappilaiskunta Posio seurasi Sallan esimerkkiä, ja sielläkin liki puolet lukiolaisista on venäläisiä.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on asettanut tulevaisuuden epävarmaksi, eikä voida tietää, onko mallilla jatkuvuutta. Sen vuoksi Posiollakin harkitaan Vesterbackan yrityksen kelkkaan lähtemistä.
Vesterbacka kertoo, että Finest Future veloittaa kunnilta vuosittain 2 500 euroa siitä, että niiden lukiot esitetään ulkomaalaisille mahdollisina opiskelupaikkoina.
Summa on kunnan kannalta huokea. Jo yksikin uusi opiskelija voi nostaa pienen lukion koulutuksen järjestäjälle maksettavaa valtionosuutta merkittävästi enemmän kuin kustannuksia. Se tosin on tapauskohtaista, kuinka paljon valtionosuusrahaa saa.
– Valtionosuuden laskennallinen järjestelmä on hyvin monimutkainen ja hienosäikeinen, Opetushallituksen erityisasiantuntija Sirpa Kesti kuvailee.
Jopa yli kymppitonni
Laskennallisesti yhdestä lukiolaisesta maksettava valtionosuus on tänä vuonna keskimäärin 7 157,74 euroa. Valtion talousarvioesityksen mukaan ensi vuodelle summa on nousemassa 7 630,82 euroon.
Opiskelijamääriltään pienen lukiokoulutuksen järjestäjän, yleensä kunnan, lukioissa summa on laskennallista keskimäärää suurempi. Joissakin tapauksissa yhdestä opiskelijasta maksettava valtionosuus voi olla jopa yli 10 000 euroa.
Jos Vesterbackan kaavailema 1 500 uutta ulkomaalaista lukiolaista vakiintuisi vuosittaiseksi tulijamääräksi, olisi heitä kolmessa vuodessa yhteensä noin 4 500. Tämän vuoden laskennallisen keskimääräisen valtionosuuden perusteella tämä lisäisi valtionosuusmenoja yli 32 miljoonalla eurolla vuodessa, ensi vuoden summilla pari miljoonaa enemmän.
Jos tavoitteet 15 000 vuosittain saapuvasta uudesta ulkomaalaislukiolaisesta toteutuvat, on lukemiin pistettävä nolla perään.
Todennäköisesti summa olisi kuitenkin laskennallisesta keskimääräisestä valtionosuudesta kertolaskulla saatavaa summaa suurempi, sillä ulkomaalaisia lukiolaisia kaipailevat erityisesti pienet lukiot.
Kun lukio-opiskelijoiden määrä kasvaa, kasvavat sekä kuntien että valtion rahoituskustannukset. Järjestelmän omituisuuksiin kuuluu se, että nimestään huolimatta lukiokoulutuksen valtionosuuspotista suurin osa tulee kunnilta. Myös kunnat, jotka eivät edes järjestä lukiokoulutusta, osallistuvat asukaslukunsa mukaisesti lukiokoulutuksen rahoittamiseen.
Näin ollen kunta saa sitä enemmän takaisin itse maksamiaan rahoja mitä enemmän kunnan lukiossa on opiskelijoita.
Ulkomailta tulevista lukiolaisista aiheutuvia valtionosuusmenoja ei voi kuitenkaan suoraviivaisesti ynnätä nykyisten päälle, sillä muutaman seuraavan vuoden aikana suomalaisten lukioikäiset ikäluokat ovat koko maankin tasolla pienentymässä.
Omasta pussista päälle
Lukiokoulutusta tarkasteltaessa verorahanmeno ei lopu valtionosuuksiin.
Kyösti Värri kertoo, että valtionosuudet eivät kata kuluja. Kunnat joutuvat pistämään loput omasta pussistaan.
– Tämä johtuu siitä, että valtio leikkaa vuosittain sadalla miljoonalla eurolla lukiokoulutuksen rahoitusta, Värri sanoo.
Pienissä lukioissa opiskelijakohtaisia kustannuksia kasvattaa lisäksi se, että opetusta joudutaan järjestämään pienille opiskeluryhmille.
– Kyllähän ne opiskelijakohtaiset kustannukset nousevat melko suuriksi, sivistysjohtaja Tapani Karhu toteaa Vaalan tilanteesta.
Uudet opiskelijat lisäisivät kunnan saamia valtionosuusrahoja, mutta eivät välttämättä nostaisi ainakaan samassa suhteessa kuluja.
– Kaikkihan sen ymmärtävät, että siinä on kustannuksissa ja tehokkuudessa eroa, että opettaako yksi opettaja kolmea vai kahtakymmentä, Peter Vesterbacka sanoo.
Hän vertaa tilannetta tuotantolaitokseen: on edullista, jos on mahdollista valmistaa samoilla kustannuksilla tuplamäärä tuotteita. Vesterbackan mukaan Finest Futuren kielikoulutuksen kautta Suomeen tulevat ulkomaalaislukiolaiset toisivat kulujen sijasta silkkaa säästöä.
– Sehän on kansantalouden kannalta loistava juttu. Meidän mallissamme säästetään suomalaiselta veronmaksajalta synnytys, neuvolapalvelut, päiväkodit, peruskoulut ja kaikki. Jokunen satatonnia per Suomeen saapuva opiskelija.
Vesterbacka katsoo, että ulkomailta tulevat lukiolaiset säästävät lisäksi aikaa, kun maahan saadaan uusia nuoria rivakkaan tahtiin.
– Sitä ei pysty edes millään rahalla korvaamaan, että säästyy kuusitoista vuotta. Kun puhutaan kaikenlaisista synnytystalkoista ja muusta, niin se olisi pitänyt laittaa liikkeelle jo parikymmentä vuotta sitten.
Kolmannen vuoden opiskelija Arsenii Chuvaev aikoo monen muun Posion venäläislukiolaisen tavoin hakeutua Suomessa korkeakouluun.
Työvoimapulaa
Vesterbacka sanoo, että tavoitteena on, että lukion jälkeen Suomeen saapuneet nuoret jäisivät maahan opiskelemaan ja paikkaamaan työvoimapulaa.
Hänen mukaansa Sallan lukiossa opiskelleet venäläisnuoret ovat osoittaneet, että usein näin myös tapahtuu.
Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk) vaikuttaa uskovan Vesterbackan näkymiin. Hän kehui niitä viime kesänä Facebookissa vuolaasti.
– Erinomaista hankkeessa on se, että ei yritetä muuttaa koulujamme vieraskielisiksi vaan opiskelijat opettelevat kielemme ja pärjäävät sillä. Todennäköisyys Suomeen jäämiseksi kasvaa uskoakseni valtavasti.
Vanhanen ilmoitti aikovansa seurata toimintaa.
– Se on osaamiseen keskittyvän työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi uskottavin, johon olen törmännyt vuosien kuluessa.
Ihmiskauppaako?
Kriittisemmät äänet ovat kyselleet, onko sopivaa käyttää veronmaksajien rahoja ulkomaalaisten kouluttamiseen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen jopa vihjasi viime vuoden tammikuussa Facebook-kirjoituksessaan silloisiin tietoihin perustuen, että Finest Futuren toiminta muistuttaa ihmiskauppaa. Tuolloin oletuksena oli, että kunnilta olisi peritty tuhat euroa jokaisesta ulkomaalaisesta opiskelijasta.
– Perusta yritys, myy ulkomaalaisia lapsia kunnille, veronmaksajat maksavat loput. Nyt on Vesterbacka keksinyt Angry Birdsia varmemman tulonmuodostuksen, suorastaan ikiliikkuja veronmaksajien kuppaamiseen, hän kirjoitti.
Rantanen jätti eduskunnassa yhtiötä koskevan kirjallisen kysymyksen.
– Katsooko hallitus, että Finest Future Oy:n alaikäisiä lukio-opiskelijoita välittävä liiketoiminta täyttää lakien ja sopimusten kirjaimen sekä toteuttaa sitä tarkoitusta, johon valtionosuusjärjestelmä on kehitetty? Rantanen kysyi.
Silloinen opetusministeri Jussi Saramo (vas) totesi viime vuoden helmikuussa antamassaan vastauksessa, että ”esitetty menettely vaikuttaa luonteeltaan ja tarkoitukseltaan olevan lähellä lukiolain 9 §:ssä säädettyä tilauskoulutusta, vaikka järjestely ei kaikilta osin täytäkään tilauskoulutusta koskevien säännösten mukaisia tunnusmerkkejä”.
– Julkisesti rahoitettavaa lukiokoulutusta ei ole tarkoitettu lähtökohtaisesti kohdennettavaksi kolmansien maiden opiskelijoiden organisoituun ja järjestelmälliseen kouluttamiseen, Saramo totesi.
Tilauskoulutuksesta ei makseta valtionosuuksia. Saramo huomautti kuitenkin vastauksessaan, että lainsäädäntö mahdollistaa sen, että yksittäiset ulkomaiset opiskelijat voivat omaehtoisesti hakea ja tulla valituiksi Suomessa järjestettävään valtionosuusrahoitteiseen lukiokoulutukseen.
Ei ollut tarkoitus
Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtaja Petri Lempinen toteaa, että lukioihin on vapaa hakeutumisoikeus, eikä sitä ole rajattu kansalaisuuden mukaan.
Opiskelijaksi ei voi kuitenkaan ottaa, jos hakijalla ei ole riittävää valmiutta opetuskielen suulliseen ja kirjalliseen käyttämiseen ja ymmärtämiseen.
– Lukiokoulutuksen järjestäjän, yleensä kunnan ja käytännössä rehtorin, tulee arvioida hakijan opetuskielen hallinta ja muut edellytykset suoriutua lukio-opinnoista, Lempinen sanoo.
Kun tämän huolehtii, kyse on laillisesta toiminnasta ja se tulee valtionosuusrahoituksen piiriin, hän kertoo.
Finest Futuren toiminta vaikuttaa olevan näin ollen lain puitteissa mahdollista, sillä muodollisesti ulkomaalaiset nuoret hakevat lukioihin omatoimisesti ja opiskelevat muiden lukiolaisten mukana suomeksi.
Lainsäätäjä ei tällaista toimintaa kuitenkaan ajatellut. Finest Futuren harjoittaman kaltaista toimintaa tuskin arvattiin ottaa lakia sorvattaessa edes huomioon.
OKM:ssä hallitusneuvoksena viime vuonna toiminut Piritta Sirvio kertoi Kuntalehdelle, että lakia säädettäessä ajatuksena oli mahdollistaa nimenomaan yksittäisten opiskelijoiden hakeutuminen Suomen lukioihin.
– Tällaisia tilanteita ovat perinteisesti olleet jonkinlaiset siteet Suomeen, esimerkiksi sukulaissuhteet Suomessa.
Petri Lempinen ei ota kantaa lainsäätäjän ajatuksiin, mutta toteaa, että laki ei ole Sirvion sanojen jälkeen muuttunut.
Kuntaliiton Värri katsoo, että Suomessa tarvitaan laajempi pohdinta koulutusperäiseen maahanmuttoon liittyvistä kysymyksistä. Hän pitää tärkeänä, että niitä arvioidaan lähivuosina myös lukiokoulutuksen osalta.
Peter Vesterbacka kertoi vuonna 2019 Sensuroimaton Päivärinta -ohjelmassa halustaan saada Suomeen runsaasti myös korkeakoulu-opiskelijoita.
