Pidettäisiinkö Suomea petturina, jos se menisi Natoon ennen Ruotsia? Näin ruotsalais­professori vastaa

Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori ei kuitenkaan usko, että Suomen Nato-jäsenyys suojaisi merkittävästi Ruotsia.

Keskustelu Suomen ja Ruotsin mahdollisesti eriytyvästä Nato-tiestä nosti jälleen päätään, kun Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan vihjasi sunnuntaina, että se saattaisi jättää Ruotsin jäsenyyden hyväksymättä. Samassa kommentissa näytettiin myös vihjaavan, että Suomi voisi saada Turkin hyväksynnän.

Keskiviikkona Erdogan ilmoitti Turkin suhtautuvan myönteisesti Suomen Nato-jäsenyyteen, mutta Turkille tukea ei hänen mukaansa tulisi niin kauan kuin maa sallii koraanin polttamisen.

Turkki on toistuvasti kritisoinut Ruotsia siitä, ettei se ole tehnyt tarpeeksi Turkin kokemia turvallisuusuhkia vastaan. Sittemmin Turkki on tulistunut esimerkiksi Ruotsissa tapahtuneen nukkeskandaalin ja Koraanin polton takia.

Turkki tai Unkari eivät ole vielä ratifioineet Nato-jäsenyyttä havittelevia pohjoismaita.

Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori, sotatutkija Jacob Westbergin mukaan Ruotsissa on pohdittu sitäkin mahdollisuutta, että tulehtunut suhde Turkin kanssa kampittaa tai jopa katkaisee Ruotsin Nato-tien. Silloin on mahdollista, että Suomi jatkaa Natoon ilman länsinaapuriaan.

– Yhteistä Nato-matkaa väläytettiin ensikerran Ruotsille Suomen aloitteesta. Silti jo tuolloin vaikutti siltä, että Suomi olisi valmistautunut hakemaan Natoon myös yksin, Westberg sanoo.

– Jos Suomi saisi vapaasti valita, varmasti molemmille maille mieluisampi valinta olisi jatkaa yhdessä. Jos tämä ei ole mahdollista, niin Suomen kannalta on luonnollista liittyä ilman Ruotsia.

Westberg ei usko, että tällaista tapahtumaketjua pidettäisiin petturuutena. Ruotsissa ollaan hyvin tietoisia siitä, että Suomi on maantieteelliseltä sijainniltaan paljon haavoittuvaisempi Venäjään nähden. Myös historian sotien takia päätös olisi ymmärrettävä.

– [Venäjän presidentti] Vladimir Putin on katsonut oikeudekseen puuttua muiden maiden valintoihin. Ruotsissa tuskin on tällaisia haluja, hän kertoo.

Ruotsi on ollut parisensataa vuotta sotilaallisesti liittoutumaton, mutta Suomen poliittisen johdon aloitteellisuus ohjasi vahvasti Ruotsin päätöstä hakea sotilasliittoon, Westberg sanoo.

Ruotsin kansan riveissä Nato-myönteisyys näyttää sotatutkijan mukaan vain vahvistuneen, eikä hän näe, että prosessin venyminen söisi tätä kannatusta.

– Erdoganin [viikonlopun] kommenttienkin jälkeen erään ruotsalaislehden kyselyssä 70 prosenttia vastasi kannattavansa jäsenyyttä. Prosentti oli korkeampi kuin edeltävässä mittauksessa. En näe kannatuksen jäätymisestä merkkejä.

Westberg ei myöskään usko, että Ruotsin Nato-ikkuna olisi lopullisesti sulkeutunut. Hän toivoo, että Suomi ja Ruotsi saisivat ehkäpä Naton seuraavaan huippukokoukseen mennessä Unkarin ja Turkin hyväksynnän. Huippukokous pidetään heinäkuussa Vilnassa.

– Tuskin saamme tietää asiasta ennen Turkin presidentinvaaleja, hän sanoo.

– Pelkona on ollut, että Nato-ikkuna sulkeutuisi Koraanin polttamisen jälkeen. On avoin kysymys, mitä tapahtuu, jos Ruotsi jää Turkin blokkaamaksi. Nato-maista suurin osa kuitenkin näyttää hyväksyneen jäsenyyden.

Hyödyttäisikö tai suojaisiko Suomen Nato-jäsenyys myös Ruotsia? Westbergin mukaan kysymys jakaa tutkijoiden mielipiteet, ainakin hänen lähipiirissään.

Joidenkin näkemysten mukaan Suomen maantieteellinen antaisi suojaa myös Ruotsille, jos Suomi kuuluisi sotilasliittoon. Lisäksi on arvioitu, että Suomi voisi Naton sisältä pehmittää Nato-solmua Ruotsin hyväksi.

Westberg itse on koulukuntaa, joka ei näkisi Ruotsin merkittävästi hyötyvän itänaapurinsa Nato-statuksesta. Hän pitää huolestuttavana, jos Ruotsi olisi Itämerta reunustavista maista ainoa sotilasliittoon kuulumaton.

– Venäjän hyökkäykset Ruotsiin meriteitse tai maateitse Suomen ja Norjan puolelta eivät tällä hetkellä ole lainkaan todennäköisiä. Venäjän kaikki voimat ovat sidottuna Ukrainaan, hän korostaa.

– Jos Ruotsi kuitenkin on ainoa Itämeren alueen liittoutumaton valtio, se saisi Venäjän kohdentamaan vain enemmän painetta Ruotsiin. Ruotsi on silloin haavoittuvaisempi Nato-maiden rinnalla.

Samalla hän toteaa, että Ruotsin turvallisuustaso on kohentunut jo siitä, mitä se oli esimerkiksi ennen Venäjän aloittamaa laajamittaista invaasiota Ukrainaan. Se johtuu hänen mukaansa merkittävistä turvatakuista, jotka sekä Ruotsi että Suomi ovat Naton ehdokasjäseninä saaneet.