Osa Pirkanmaan kansanedustajista aloittaisi varautumisen pienydinvoimaloihin jo pikapuoliin. Osa odottaisi, kunnes laitosten tekninen kehitys edistyy hiukan pidemmälle.
Helsingissä mietitään täyttä päätä, voisiko kaupungissa olla toimiva pienydinvoimala jo kymmenen vuoden sisällä. Olisiko sama mahdollista myös Pirkanmaalla?
Pienydinvoimaloita kehitetään Suomessa ainakin VTT:llä sekä Lahden ja Lappeenrannan LUT-yliopistossa.
Yle kysyi pienydinvoimaloista Pirkanmaan kansanedustajilta. Pitäisikö Pirkanmaalla varautua sähköä ja lämpöä tai vain sähköä tuottavien pienydinvoimaloiden rakentamiseen jo ensi vaalikaudella?
Pienydinvoimaan varautumista pidettiin tärkeänä varsinkin puoluekentän keskellä ja oikealla laidalla. Vasemmalla ja vihreissä suhtauduttiin varauksellisemmin.
Kyllä – pysytään kehityksen kärjessä
Kaikkiaan 14 kansanedustajaa vastasi, viisi jätti kyselyn väliin.
Perussuomalaisten Sakari Puisto aloittaisi varautumisen jo nyt.
– Vaikka teknologian kehittäminen vie vielä vuosia ja kansallista lainsäädäntöä on kehitettävä, asian selvittäminen ja varautuminen on tarpeen jo tässä vaiheessa Pirkanmaalla.
Keskustan Arto Pirttilahti uskoo, että laitoksia tulee vasta vuoden 2030 jälkeen. Ne pitää kuitenkin ottaa huomioon jo nyt muun muassa kaavoituksessa.
Varautumista, suorastaan etukenoa pitävät tärkeänä myös kokoomusedustajat Pauli Kiuru ja Arto Satonen.
– Suomen kannattaa pysyä pienydinvoimaloiden kehityksen ja kaupallisen käytön etulinjassa. Pirkanmaan on oltava kasvavana maakuntana valmiina kehitykseen, Kiuru sanoo.
– Suomen pitää olla energiaomavarainen. Tarvitaan riittävästi puhdasta ja sääriippumatonta energiaa, vastaa puolestaan Satonen.
Ei – ongelmat eivät ole kadonneet
Anna Kontula (vas.) malttaisi mielensä nyt, sillä pienydinvoimaloiden kehitystyö ei ole kovin pitkällä. Hänelle Olkiluoto on esimerkki suurvoimalasta, jossa lähdettiin liikkeelle keskeneräisellä teknologialla.
– Olkiluoto kolmosen piti olla kansallinen ylpeys, mutta hinta ja rakennusaika ovat moninkertaistuneet. Kanta pienydinvoimaloihin kannattaa muodostaa, kun tiedämme vähän enemmän, Kontula sanoo.
Vihreiden Satu Hassin mielestä keskustelu pienydinvoimaloista on mielekästä vasta kun niitä joku myy.
– Tampereen kokoisessa kaupungissa energiataloudellisesti mielekäs voisi olla korkeintaan kallion sisään sijoitettu pelkkää kaukolämpöä tuottava reaktori.
Iso tai pieni voimala – Hassi muistuttaa, että ongelma on sama.
– Uraanin louhintaan, ydinpolttoaineen valmistukseen ja käytetyn ydinpolttoaineen käsittelyyn liittyvät ongelmat eivät ole kadonneet minnekään.
En osaa sanoa – vielä
Pirkanmaan demariedustajista kyselyyn vastasi vain kaksi. Marko Asell kannattaa pienydinvoimaan varautumista, mutta ei perustele kantaansa.
Pia Viitanen jää vielä miettimään asiaa.
– Varautuminen on eri asia, kuin varsinainen päätös. Varmaan näinä aikoina kaikki vaihtoehdot on käytävä läpi ja punnittava tarkkaan.
Miettimään jää myös perussuomalaisten Veikko Vallin.
– Ei kannata rynnätä ensimmäisiä prototyyppejä ostamaan, vaan ottaa varman päälle ja antaa jonkun muun tehdä se ensin. Vasta muutaman vuoden käyttökokemusten jälkeen voi lähteä niitä rakentamaan itse, jos kaikki on mennyt hyvin.
Mitä mieltä olet pienydinvoimaloista? Herättikö juttu ajatuksia? Voit keskustella tiistaihin kello 23:een asti.
