10-vuotisten valtionlainojen korot ovat kääntyneet kesän aikana laskuun vaikka vielä keväällä niiden arvioitiin nousevan. Asiantuntijoiden mukaan korkojen lasku kertoo talousnäkymien muuttumisesta yhä synkemmiksi.
Nollakorkojen aika on virallisesti päättynyt, mutta valtionlainojen korkokäyristä sitä ei ensisilmäyksellä huomaisi.
10-vuotisten valtionlainojen korot ovat nimittäin kääntyneet kesän aikana laskuun, vaikka suunnan piti olla toinen.
Korkokäyrien laskusuunta on valtioiden kannalta periaatteessa hyvä asia. Se tarkoittaa, että uutta lainaa saa halvemmalla hinnalla. Korkojen laskun taustalla on kuitenkin huolestuttavia uutisia.
Valtionlainojen korkokäyriä voi pitää eräänlaisina talouden ilmapuntareina. Niiden suunta viestii markkinoiden tunnelmista ja ennakoi tulevaa. Nyt tunnelmat ovat synkentyneet. Korkokäyrien lasku kertoo yhä suuremmista taantuman peloista, arvioivat Ylen haastattelemat asiantuntijat.
— Sijoittajat ovat alkaneet hinnoitella valtionlainoja alaspäin, mikä kertoo yleensä odotusten muutoksesta. Tällä kertaa varmaankin siitä, että talous kehittyy heikommin kuin vielä keväällä luultiin, sanoo Bios-tutkimusyksikön ekonomisti Jussi Ahokas.
— Taantumariskit ovat kasvaneet. Selvää on, että heikommat ajat ovat taloudessa edessä, arvioi S-Pankin päästrategi Lippo Suominen.
Talousnäkymiä heikentää erityisesti huoli energian riittävyydestä. Kysymys on siitä, mitä käy Venäjän kaasutoimituksille ja kuinka Eurooppa selviää tulevasta talvesta.
Keskuspankeilta odotetaan maltillisempia koronnostoja
Valtionlainojen korkokäyrien liikkeet viestivät myös markkinoiden rahapoliittisista odotuksista.
Koska talouden kasvunäkymä on synkentynyt, sijoittajat ennakoivat, etteivät keskuspankit tee kovin roimia nostoja ohjauskorkoihinsa. Heinäkuussa Euroopan keskuspankki (EKP) nosti ohjauskorkojaan ensimmäistä kertaa 11 vuoteen ja kertoi korotusten jatkuvan myös syksyllä. Yhdysvaltojen keskuspankki FED taas on nostanut ohjauskorkojaan jo useamman kerran.
Keskuspankit yrittävät koronnostoilla hillitä ennätyskovaa inflaatiota eli hintojen nousua, mutta liian roima koronnosto taas hyydyttää taloutta liikaa ja työntää kansantaloudet yhä voimakkaammin taantumaan.
— Odotetaan edelleen, että keskuspankit nostavat korkojaan, mutta ei niin jyrkästi kuin vielä kesäkuussa ennakoitiin, sanoo OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen sanoo.
Jussi Ahokkaan mukaan korkomarkkinoiden liikkeet osoittavat, ettei nollakorkojen ajasta päästä irtautumaan kivuttomasti. Hän katsoo, ettei heikossa kantimissa oleva talous kestä korkojen nostamista, ja tämä viesti tulee nyt myös markkinoilta.
— Kyllä se kertoo siitä, että keskuspankeilla on vaikeuksia niin sanotusti normalisoida rahapolitiikkaa.
Reijo Heiskanen taas sanoo, ettei nyt näkyvillä olevasta notkahduksesta kannata tehdä suuria johtopäätöksiä, sillä vaihtelu on korkomarkkinoilla suurta. Yleissuunta on korkojen suhteen kuitenkin ylöspäin, Heiskanen sanoo.
— Isossa kuvassa viime vuosikymmenen hyvin matala inflaatio ja hyvin matalat korot ovat jääneet taakse. Tällä vuosikymmenellä tullaan näkemään vähintäänkin tavoiteltua inflaatiota ja korkeampia korkoja.
Esimerkiksi perjantaina korkomarkkinoita heiluttivat Yhdysvaltojen julkaisemat työllisyysluvut. Työllisyys koheni heinäkuussa yli kaksi kertaa enemmän kuin analyytikot odottivat. Uutinen käänsi Yhdysvaltojen 10-vuotisen valtionlainan korkokäyrän ylöspäin, sillä ennakoitua parempi työllisyystilanne käänsi odotuksia FED:in seuraavista liikkeistä ja sai sijoittajat odottamaan taas astetta roimempia koronnostoja.
Eurokriisin uhkaa ei olla selätetty
Ohjauskorkojen noustessa erityinen huoli on kohdistunut velkaisimpiin euromaihin, etenkin Euroopan kolmanneksi suurimpaan talouteen Italiaan. Valtionlainan koronnousu kertoo siitä, että markkinoilla on huolta maan kyvystä selviytyä velkojensa maksamisesta. Kesäkuussa Italian 10-vuotisen valtionlainan korko ylitti neljä prosenttia, mikä on vain muutaman prosenttiyksikön päässä kriittisenä pidettyä kuuden prosentin rajaa.
Viimeaikoina myös Italian valtionlainan korko on laskenut, noin kolmeen prosenttiin, vaikka maassa eletään poliittisesti epävakaita aikoja.
Silti huolet uudesta eurokriisistä eivät ole hälvenneet, Ylen haastattelemat asiantuntijat sanovat.
Italian valtionlainan korkoero esimerkiksi Saksaan on edelleen suuri. EKP:n ongelmana on juuri korkomarkkinoiden niin sanottu eriytyminen, jossa velkaisimpien euromaiden valtionlainojen korkokehitys kulkee muita reippaampaa tahtia.
— Ongelmat eivät ole ratkenneet vaan tukea tarvitaan edelleen jatkuvasti, jotta euroalue saadaan pidettyä yhtenäisenä, Lippo Suominen toteaa.
EKP on tätä varten luonut uuden välineen, jolla on tarkoitus estää velkaisimpien euromaiden valtionlainojen korkojen hallitsematon nousu. EKP:n mukaan väline otetaan käyttöön vasta, jos markkinoilla ilmenee panikointia.
Aiheesta voi keskustella tiistaihin 9. elokuuta kello 23:een saakka.
