Maanantain sarastaessa maailman huomio on Kiinassa. Viime viikolla alkaneet protestit maan tiukkaa koronpolitiikkaa vastaan ovat levinneet lauantain ja sunnuntain aikana lukuisiin kaupunkeihin ympäri maata.
Pääosin rauhallisina pysyneet mielenosoitukset ovat keränneet väkeä pääkaupunki Pekingissä ja eteläisen Kiinan talouskeskuksessa Shanghaissa.
Pekingissä mielenosoittajia arvioidaan olleen sunnuntaina illalla paikalla noin tuhatkunta, Shanghaissa useita satoja. Mielenosoittajat ovat pitäneet käsissään tyhjiä valkoisia papereita, joista on muodostunut symboli sananvapauden puolesta Kiinan sensuuria vastaan.
Kiihtyvien protestien taustalla on turhautuneisuus Kiinan hallinnon yhä jatkuvaan nollatoleranssin koronatartunnoissa, mikä on palauttanut raskaita rajoituksia ihmisten liikkumiseen tapausmäärien noustua rajusti viime viikkojen aikana. Sunnuntaina Kiinassa tilastoitiin jälleen uusi päiväkohtainen tartuntaennätys. Uusia tapauksia oli 40 347, joista valtaosa (36 525) oli kuitenkin oireettomia.
Sytykkeenä viimeisimmälle protestiaallolle on lisäksi torstainen asuinkerrostalon tulipalo Xinjiangin Ürümqissa, missä kerrotaan kuolleen 10 ihmistä. Koronarajoitukset ovat ilmeisesti estäneet ja hidastaneet sammutustöitä ja ihmisten pelastamista palavasta talosta.
Kiinan sosiaalisessa mediassa nopeasti levinnyt tapaus on herättänyt laajaa myötätuntoa uhreja kohtaan ja vihaa ja turhautumista tiukkaa koronapolitiikkaa noudattavien viranomaisten ja Pekingin vallanpitäjien suuntaan.
Mielenosoituksissa on uutistoimistojen mukaan kuultu ainakin Shanghaissa huutoja, joissa vaaditaan presidentti Xi Jinpingin eroa ja loppua kommunistisen puolueen vallalle. Tällaisia huutoja ei Kiinan protesteissa tyypillisesti kuulla.
Kiinassa nähdään varsin usein laajojakin protesteja, jotka ovat kuitenkin useimmiten rajallisia ja toisistaan erillisiä tapahtumia. Niissä keskitytään yleensä yksittäisiin epäkohtiin, eikä niinkään laajemmin keskushallinnon tai sen politiikan vastustamiseen.
Viikonlopun protesteissa on poikkeuksellista se, että useissa Kiinan kaupungeissa osoitetaan mieltä samaan aikaan ja samasta syystä. Se tekee tilanteesta hankalan keskushallinnolle ja lisää globaalisti huolta siitä, mitä tapahtuu seuraavaksi.
Siksi tilanne näkyy maanantaina selvästi myös markkinoilla. Kiinassa kasvava epävakaus voisi aiheuttaa potentiaalisesti suurta häiriötä maailmantaloudessa, toimitusketjuissa ja Aasian turvallisuusympäristössä.
Osakemarkkinat ovat avautuneet Aasiassa laskusuunnassa. Japanissa Nikkei oli noin prosentin verran miinuksella, samoin Kiinassa laaja CSI 300 -indeksi oli reilun prosentin laskussa. Hongkongissa Hang Seng oli kahden prosentin alamäessä.
Yhdysvalloissa Wall Streetin tärkeimmän S&P 500 -indeksi futuuri oli runsaat puoli prosenttia miinuksella ja Euroopassa pörssien ennakoitiin avautuvan niin ikään loivassa laskussa.
Raakaöljyn barrelihinnat olivat aamukuudelta Suomen aikaa vajaan kolmen prosentin laskussa, brent noin 81,5 dollarissa ja WTI 74,2 dollarissa barrelilta. Jos Kiinan tiukka rajoituspolitiikka jatkuu tartuntamäärien yhä kasvaessa, maan talouden kasvu uhkaa hidastua entisestään, mikä vähentäisi öljyn kysyntää globaalisti.
Valuutoissa turvasatama pidetty dollari kiri nousuun, ja pomppasi Kiinan juaniin nähden vauhdilla noin prosentin verran valuuttamarkkinoiden avauduttua. Kiinan juanin alamäki kuitenkin tasoittui pian loivemmaksi.
Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Lokakuussa jatkokaudelle valittu Kiinan presidentti Xi Jinping on keskeisessä roolissa maan koronapolitiikan nollalinjassa. Protestit hallinnon koronalinjaa kohtaan ovat siten luettavissa kritiikiksi myös presidenttiä kohtaan.
Koronapolitiikan onnistuminen on yhteydessä Xin omaan menestykseen ja asemaan. Kiinan onnistuminen pian kolme vuotta sitten alkunsa saaneen pandemian torjunnassa on ollut omaa luokkaansa ja Xin henkilökohtainen ylpeydenaihe. Presidentin ei ole helppoa myöntää virhettä menettämättä kasvojaan ja siten myös arvovaltaansa.
Nyt tiukka linja uhkaa kuitenkin kostautua, kun tartuntamäärät kasvavat ja kansalaisten turhautuneisuus rajoituksiin alkaa saavuttamaan protesteja synnyttävän kiehumispisteen.
Cambridgen yliopiston Kiinaa tutkiva professori William Hurst pitää käynnissä olevaa protestiaaltoa ainutlaatuisena ja mahdollisesti hyvin tärkeänä. Hän kuitenkin toppuuttelee pitkässä twiittiketjussaan vetämästä vielä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Pitkän ketjunsa päätteeksi professori listaa kolme skenaariota siitä, mitä tapahtuu seuraavaksi.
Todennäköisin vaihtoehto näyttää Hurstin mielestä olevan se, että mielenosoituksiin ei puututa keskushallinnon suunnalta nähtyä ankarammalla otteella ja ne kuihtuvat vähitellen pienemmiksi kunnes loppuvat.
Toinen vaihtoehto on, että protestit jatkavat leviämistä ja laajenemista, jolloin Xin on pakko tukahduttaa ne määrätietoisilla ja mittavilla voimakeinoilla.
”Tämä voisi tapahtua koordinoidun ja mahdollisesti melko väkivaltaisen tukahduttamisen muodossa (kuten Tiananmenin aukiolla vuonna 1989) tai hitaammin ja vähemmän verisemmin, kuten Hongkongissa vuosina 2019-2020”, Hurst kirjoittaa.
Sitä ei kuitenkaan tehdä Hurstin mukaan kevyin perustein, sillä väkivalta nostaisi tilanteen panoksia huomattavasti.
Kolmas vaihtoehto olisi se, että tiukasta koronapolitiikasta luovutaan osittain tai kokonaan. Lopputulema voisi vaihdella rajoituksen lieventämisestä jonkinlaiseen todelliseen poliittiseen avautumiseen. Tätä Hurst pitää kuitenkin erittäin epätodennäköisenä.
