Poliisi joutuu puuttumaan droonien lennättämiseen vain harvoin: "Odotimme, että ongelmia tulee enemmän"

Ylikomisario Sami Hätönen Poliisiammattikorkeakoulusta sanoo yllättyneensä siitä, kuinka vähän poliisi on joutunut puuttumaan kansalaisten droonien eli dronejen lennättämiseen. Hätönen toimii miehittämättömän ilmailun valtakunnallisena koordinaattorina poliisissa.

– Tänä vuonna poliisilla on ollut droonitehtäviä koko maassa vain noin sata. Pidän määrää pienenä verrattuna siihen, kuinka paljon drooniharrastajia Suomessa on.

Hätönen sanoo olettaneensa, että kun droonien eli kauko-ohjattavien, miehittämättömien ilma-alusten käyttö lisääntyi voimakkaasti, niiden valvonnasta olisi tullut poliisille enemmän työtä.

– Pakko sanoa, että ihmiset ovat olleet yllättävän valveutuneita. Vaikka uusi dronelaki on hankala ymmärtää, ongelma ei ole noussut huolestuttavalle tasolle.

Suurin osa droonien käyttöön liittyvistä poliisin tehtävistä on ollut epäiltyjä ilmailusääntörikkomuksia, salakatseluita ja kotirauhan rikkomisia.

Viimeisin julkisuuteen päätynyt tapaus sattui Helsingissä viime viikolla, kun mies jäi kiinni lennätettyään droonia helsinkiläisen hotellin ikkunoiden läheisyydessä.

Kaiken kaikkiaan drooneista on tehty tänä vuonna vain 32 rikosilmoitusta. Näistä seitsemän on johtanut toistaiseksi sakkoihin.

– Eniten on ollut ilmailusääntörikkomuksia eli on lennätetty droonia lentokieltoalueella tai ihmisten päällä. Näitä tapauksia on ollut 18.

Sami Hätönen sanoo, että poliisi ei aktiivisesti valvo ilmatilaa droonien käytön vuoksi.

– Poikkeuksena ovat ehkä pysyvät lentokieltoalueet, esimerkiksi Helsingissä halllintokorttelit, Suurkirkon ympäristö sekä presidentin ja pääministerin virka-asunnot. Myös ydinvoimaloita valvotaan tarkemmin.

Vanhempi konstaapeli Riku Toivonen Lounais-Suomen poliisilaitokselta sanoo, että yleensä kansalaiset selviävät droonien laittomasta lennätyksestä sakoilla. Joissakin tapauksissa lentolaite takavarikoidaan.

Myös Toivonen kiittelee kansalaisten valveutuneisuutta droonien kanssa. Lounais-Suomessa poliisilla on ollut tänä vuonna kymmenen droonien käyttöön liittyvää tehtävää.

– Pääsääntöisesti lennättäjät tietävät, mitä saa tehdä ja mitä ei.

Toivonen kertoo, että laittomasti droonia lennättäneet ovat yleensä jääneet kiinni jonkun tapahtuman ympärille perustetun tilapäisen lentokieltoalueen rikkomisesta.

– Kun perustamme lentokieltoalueen, sitä myös valvotaan. Silloin lennättäjiä on jäänyt kiinni.

– Hyvä vinkki siviilikäyttäjille on Aviamaps-sovellus, jonka saa ladattua sovelluskaupasta. Se on helppokäyttöinen, ja siinä on kaikki lentokieltoalueet.

Ylikomisario Sami Hätönen sanoo suoraan, että säännöt ovat monimutkaiset sekä lennättäjille että valvovalle viranomaiselle. Pääsääntö on, että droonien paino ja lennättäjän pätevyys säätelevät, missä, milloin ja miten korkealla saa lennättää.

– Tämä tekee valvonnan haastavaksi. Meidän täytyy aina käydä toteamassa, minkälainen lentolaite on ja onko lennättäjällä siihen pätevyyttä.

Droonit on kategorisoitu erilaisiin luokkiin lähinnä painon mukaan. Niiden lennättämisessä on kaksi pääsääntöä: ei saa lennättää lentokieltoalueella eikä ihmisten päällä.

Ylikomisario Sami Hätösen mielestä asia on kuitenkin hankala monien poikkeusten vuoksi.

– Homman tekee monimutkaiseksi se, että droonin paino ei aina ratkaise. Ratkaisevaa on, missä sekä miten lähellä ihmisiä ja asutusta lennetään. Yksittäisten ihmistenkin päällä saa lentää, jos drooni alittaa tietyn painorajan.

Suomessa ei ole toistaiseksi sattunut droonien lennättämisestä johtuvia pahoja onnettomuuksia, vaikka joskus drooneja onkin tipahdellut ihmisten pihoille ja katoille.

– Tiedossani ei ole ainuttakaan onnettomuutta, jossa olisi tullut henkilövahinkoja droonin putoamisesta tai törmäyksestä.

Vaikka poliisilla onkin tänä vuonna ollut vain vähän drooneihin liittyviä tehtäviä, ylikomisario Sami Hätönen on varma, että laittomuuksia tapahtuu paljon enemmän.

– Se on piilorikollisuutta, jos näin voisi sanoa. Droonit on usein niin pieniä. Mitä korkeammalla ne lentävät, sitä vähemmän ne näkyvät maan pinnalle. Kyse on myös siitä, että mitä enemmän valvottaisiin, sitä enemmän tapauksia tulisi esiin.

Jos uusi dronelaki on hankala tavallisille ihmisille, on se sitä myös poliiseille. Droonien kauko-ohjaajana toimiva vanhempi konstaapeli Riku Toivonen sanoo, että osalla poliiseista on heikosti hallussa drooneihin liittyvä lainsäädäntö.

– Ei tavallinen rivipoliisi varmastikaan ole vielä kartalla.

Poliisiammattikorkeakoulussa opettajana toimiva Sami Hätönen sanoo, että asiaan on tulossa parannusta.

– Meillä on juuri valmistunut poliiseille verkkokoulutus drooneista. Sillä haluamme varmistaa, että kaikilla on jatkossa riittävä osaaminen.