Poliisiksi haluavan on läpäistävä kolme testiä, joista ei selviä läheskään riittävän moni – katso, olisiko sinusta poliisiksi

Poliisiammattikorkeakoulu on ongelman edessä: päteviä hakijoita ei ole tarpeeksi.

Yle kertoi viime viikolla, että Poliisiammattikorkeakouluun (Polamk) ei saada tarpeeksi opiskelijoita. Tavoitteesta jäädään noin neljänneksellä, koska valintaprosessin läpäisevien määrä on laskenut.

Selvitimme, mitä pääsykokeen läpäisy ja poliisiopintoihin pääseminen oikein hakijalta vaatii.

1. Kestääkö kunto?

1 500 metrin juoksu, pikainen vaihto ketteryystestiradalle ja lopulta kuntosalille leuan- ja ylätaljan vetoon sekä penkkipunnertamaan. Poliisiksi haluavien unelman havittelu alkaa Polamkin kampuksella Tampereella pääsykokeiden ehkä tunnetuimmalla osiolla: kuntotestillä.

Kaikki fyysisen testin osa-alueet pitää läpäistä. Vaikka vaatimukset ovat ennakkoon nähtävissä koulun sivuilla (siirryt toiseen palveluun) ja hakijoiden luulisi tulevan täysin valmistuneina, kaikki eivät kuntotesteistä selviydy.

– Aina on tietysti niitä, jotka tulevat vain katsomaan pääsykokeita. Toisaalta monelle saattaa tulla yllätyksenä, ettei täällä ole suoritusten välissä taukoja vaan kaikki tehdään putkeen, Polamkin liikunnan lehtori Aki Sipilä pohtii.

Lihasvoimin on hankittavissa viidennes jaossa olevista pisteistä, eli kaksikymmentä sadasta. Vastoin yleisiä luuloja pääsykokeiden fyysisen osion painoarvo on siis suhteellisen pieni.

2. Soveltuuko ihminen poliisiksi?

Peräti puolet pisteistä tulee soveltuvuuskokeista, joissa karsiutuu enemmän väkeä kuin kuntosalilla.

– Kyllä soveltuvuus on meille tärkeämpää kuin se, nostaako penkistä sata vai satakaksikymmentä kiloa rautaa, ylikomisario Jyrki Haapala Polamkista avaa painotuksen taustoja.

Hakijan soveltuvuutta ammattiin selvitetään muun muassa yksilö- ja ryhmätehtävillä sekä armeijastakin tutuilla psykologisilla testeillä. Tärkeä osa prosessia on kahden poliisin suorittama haastattelu, jossa kartoitetaan muun muassa ongelmanratkaisukykyä ja yleissivistystä.

Omaa persoonaa ei voi feikata. Siksi hakijan toivotaan tulevan haastatteluun omana itsenään.

– Ei ole tarkoitus kuulustella tai jallittaa ketään, vaan yksinkertaisesti muodostaa mahdollisimman todenmukainen kuva hakijasta, Haapala sanoo.

Korkea reputusmäärä soveltuvuusosiossa johtuu muun muassa siitä, että kokeisiin saatetaan tulla huonosti valmistautuneena ja suoranaisten harhakuvien kanssa.

– Motivaatio-osuudessa paljastuu, jos ei ole otettu selvää, mihin ollaan tulossa. Yllättävän monen mielikuva ammatista saattaa olla peräisin tv:n poliisisarjoista. 80-luvulla se oli Hill Street Blues, nykyään joku Maria Kallio tai Sorjonen. Luullaan, että työvuoro on jatkuvaa takaa-ajoa ja murhatutkintaa, Jyrki Haapala sanoo.

Onnistuneen soveltuvuusosion maksimipistemäärä on viisikymmentä.

3. Osaako hakija kirjoittaa?

Kunnon ja psyykkisten valmiuksien lisäksi poliisiammattikorkeakoulun pääsykokeissa mitataan kirjoitustaitoa.

Poliisin työhön sisältyy paljon kirjoittamista, perustelee Jyrki Haapala.

– Kaikesta tehdään raportteja. Täytyy pystyä kirjoittamaan sellaista kieltä, jota ymmärretään eri oikeusasteissa, ja myös kansalaisen täytyy saada siitä selvää.

Hakijan pitää kokeissa tuottaa vähintään sivun mittainen essee annetun aineiston pohjalta. Osiolla mitataan sekä kielen oikeellisuutta että luetun ymmärtämistä.

Sadasta pisteestä peräti kolmekymmentä on jaossa kirjallisen kokeen perusteella.

Anna Sirén kävi Polamkilla tapaamassa opiskelijapalveluiden esimiestä, ylikomisario Jyrki Haapalaa. Kuuntele haastattelu tästä.

4. Miten petrata, jos epäonnistuu kokeissa?

Jos poliisikoulun ovet eivät aukea ensimmäisellä kerralla, sopii onneaan koettaa uudestaankin. Tosin toistakymmentä kertaa alkaa olla jo epätoivoista, vaikka Haapala muistaa törmänneensä myös sellaisiin hakijoihin.

Jos matka tyssää fyysisiin kokeisiin, voi aina mennä kotiin punnertamaan ja tulla uusintaan paremmin valmistautuneena.

Mutta voiko psyykkisiä taitojaan petrata?

Ainakin voi käydä kotona kasvamassa ja kerryttämässä yksinkertaisesti elämänkokemusta.

– Nuori kehittyy tiettyyn ikään asti, ja siksi testeissä saattaa tulla petrausta. Moni saattaa alisuoriutua testeissä ensimmäisellä kerralla myös jännityksen takia, ja sitten seuraavalla kerralla ollaan paljon rennompia, Jyrki Haapala sanoo.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Läpäisisitkö itse poliisikoulun valintakokeen? Voit kommentoida aihetta 4. joulukuuta kello 23:een saakka.