Samaan aikaan kun Sanna Marinin (sd) hallitus tuskailee takautuvasti maksettavan sähköhyvityksen ehdoista, hankkeen perusteet ovat murenemassa, ainakin osaksi. Sähkön hinta halpeni tammikuussa rajusti verrattuna marras–joulukuun tai ennätykselliseen elo–syyskuun hintatasoon.
Sähköpörssi Nord Poolin mukaan sähkön arvonlisäverollinen keskihinta oli tammikuussa 8,66 senttiä kilowattitunnilta (kWh). Luku sisältää tiistain 31.1. hinnan.
– Tammikuuta halvempaa pörssisähkö oli viimeksi lokakuussa 2021, Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola totesi maanantaina, kun hän julkaisi Twitterissä sähkön hinnankehitystä kuvaavan graafin.
Sähkön ”tammialen” taustalla vaikuttaa leuto ja tuulinen sää.
Sähkön futuurihinnat (Nasdaq) lupailevat, että hinnanlasku ei jää tammikuuhun. Lähikuukausien hintanäkymät ovat maltilliset. Niitä tukevat se, että Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen on määrä alkaa taas tuottaa sähköä 6. helmikuuta useiden viikkojen tauon jälkeen.
Sattumanvarainen tuki?
Hallituksen luonnoksessa takautuvasti maksettava sähköhyvitys olisi enintään 700 euroa kuukaudessa 4 kuukauden ajalta. Takautuvasti maksettava sähköhyvitys maksettaisiin käyttöpaikkakohtaisesti marras–joulukuun 2022 sähkönkulutukseen pohjautuen ja ottamalla huomioon marraskuun 2022–tammikuun 2023 asiakaskohtainen sähköenergian hinta.
Hyvitystä maksettaisiin 50 prosenttia sähköenergialaskun omavastuun 90 euroa/kuukausi ylittävältä osalta, kuitenkin enimmillään 700 euroa kuukaudessa, laskennallisesti neljän kuukauden ajan.
Hyvitys kohdistuisi niihin sähkösopimuksiin, joiden sähköenergian hinta on ollut yli 10 senttiä kilowattitunnilta. Hyvitys maksettaisiin kuluttajille sähkön vähittäismyyntiyhtiön tekemänä hyvityksenä sähköenergialaskulla.
Kohonnut sähkön hinta on aiheuttanut taloudellisia vaikeuksia joka neljännelle suomalaisista kotitalouksista, ilmenee valtioneuvoston kanslian viime perjantaina julkistamasta Kansalaispulssi-kyselystä. Hinnan nousu on aiheuttanut eniten taloudellisia vaikeuksia pienituloisissa ja sähkölämmitteisissä kotitalouksissa.
Hallitus ei ole päässyt sopuun sähköhyvityksen reunaehdoista. Kirkko-Jaakkola sanoo, että tulossa on todennäköisesti tuki, joka kohdistuu kansalaisiin sattumanvaraisesti.
– Tuki on onneksi määräaikainen. Siinä on samaa henkeä kuin koronatuissa. Pakko tehdä jotain, ja sitten hyväksytään se, että tukea saavat myös ne, jotka eivät sitä tarvitse ja toisaalta se, että kaikki tuen tarvitsijat eivät saa tukea, Kirkko-Jaakkola sanoo.
– Nyt esimerkiksi kaukolämmön hinta on noussut Helsingissä voimakkaasti ilman, että asiakkaat saavat mitään tukia, hän lisää.
Sähkön hinnanlaskusta huolimatta, todellisia tuen tarvitsijoita varmasti löytyy.
– Jos on tehnyt esimerkiksi elo–syyskuussa määräaikaisen sopimuksen 45 sentin hintaan, niin onhan se kova paikka. Toisaalta määräaikaisissakin sopimuksissa hinnat ovat voineet joidenkin yhtiöiden osalta tulla alaspäin.
Takautuvasti maksettavan sähköhyvityksen kustannusarvio on enintään noin 400 miljoonaa euroa. Hyvitys on tarkoitettu suoraksi avuksi helpottamaan neljän talvikuukauden sähkölaskujen maksamista.
Esitetty kertakorvausmalli ei vaikuta aiemmin päätettyihin sähkön arvonlisäveron alennukseen, verotuksen sähkövähennykseen tai Kelan sähkötukeen.
