Narsistinen persoonallisuushäiriö on yleisempi miehillä. Se voi aiheuttaa paljon kärsimystä läheisille.
Marika Lehto
Psykiatrian professori Jyrki Korkeilan mukaan ihmiset käyttävät arkikielessä riitatilanteissa narsisti-sanaa usein väärin.
– Voi toki olla, että toisella on narsistisia piirteitä, mutta narsisti-sanaa käytetään myös leimaamaan toista pahaksi ihmiseksi. Ei sanota, että hän on paha, vaan että hän on narsisti.
Psykiatrian professori Jyrki Korkeila.
Narsistinen persoonallisuushäiriö on eri asia kuin tavalliset ja terveet narsistiset piirteet. Korkeilan mukaan kaikilla ihmisillä on esimerkiksi tarve positiiviseen mielikuvaan omasta itsestä ja toisilta saatuun myönteiseen palautteeseen.
Tervettä narsismia on sekin, että ihminen kykenee säilyttämään itsestään positiivisen mielikuvan myös haastavissa tilanteissa. Myös dominoivuus on lähtökohtaisesti persoonallisuuden normaali, vaihteleva piirre.
Lue lisää: Millainen narsismi on normaalia, mistä tunnistaa häiriintyneen käytöksen? ”Rajanveto on vaikeaa”, Jari Sinkkonen kirjoittaa
Varsinaisesta narsistisesta persoonallisuushäiriöstä on kaksi eri tyyppiä. Toinen on sensitiivinen muoto, jossa ihminen kokee tulevansa hyvin helposti loukatuksi ja häneltä tulee herkästi ylimitoitettuja tunnereaktioita.
– Ihminen esimerkiksi ahdistuu tai masentuu pienistäkin vastoinkäymisistä hyvin herkästi, Korkeila kuvailee.
”
Narsisti kokee olevansa etuoikeutettu, pitää muita vallassaan ja dominoi.
Toinen narsistisen persoonallisuushäiriön tyyppi on ulospäin suuntautunut muoto, jossa ihminen kohtelee toisia ihmisiä piittaamattomasti. Korkeilan mukaan narsisti esimerkiksi käyttää muita hyväksi ja manipuloi heitä, jotta omat tarpeet toteutuvat. Hän kokee olevansa etuoikeutettu, pitää muita vallassaan ja dominoi. Jos vuorovaikutuksessa tulee ristiriitoja, narsisti hyökkää helposti takaisin ja kostaa.
– Taustalla voi olla se, että narsistit kokevat tavallista suurempaa nöyryytetyksi tulemisen uhkaa.
”
Taustalla voi olla se, että narsistit kokevat tavallista suurempaa nöyryytetyksi tulemisen uhkaa.
Korkeilan mukaan narsisti pystyy olemaan tietyissä rajoissa empaattinen, mutta uhatuksi tullessa empaattisuus katoaa. Tyypillistä on, että ulkopuolisista ihmisistä osa ihailee narsistia ja osa pitää häntä hyvinkin epämiellyttävänä. Läheisillä ihmisillä voi olla narsistista hyvin ristiriitainen käsitys.
”
Usein käy niin, että toinen osapuoli ei enää tiedä, kumpi on oikeassa.
– Usein käy niin, että toinen osapuoli ei enää tiedä, kumpi on oikeassa. Hän epäilee, onko hän niin huono kuin narsisti sanoo, koska narsisti on hyvin vakuuttava.
Korkeilan mukaan narsisti hakee harvoin apua itse narsismiin. Koska narsistinen persoonallisuushäiriö on yleisempi ihmisillä, joilla on kaksisuuntainen mielialahäiriö tai päihdeongelma, narsismi voi selvitä näitä ongelmia hoitaessa. Muutoin asia paljastuu usein niin, että narsistin puoliso hakee apua omaan oloonsa.
Kaksi kolmasosaa narsisteista on miehiä. Korkeilan mukaan narsistinen persoonallisuushäiriö on eri tutkimusten mukaan arviolta alle prosentilla väestöstä. Se on siis harvinainen, mutta koskettaa silti suoraan tai välillisesti Suomessakin kymmeniätuhansia ihmisiä.
”
Narsistit eivät yleensä itse miellä olevansa sairaita, vaan pikemminkin esimerkiksi röyhkeitä.
Korkeilan mukaan häiriön hoitaminen ei ole helppoa. Narsistit eivät yleensä itse miellä olevansa sairaita, vaan pikemminkin esimerkiksi röyhkeitä. Usein he katsovat hyötyvänsä omasta tavastaan toimia. Jos narsisti sitoutuu terapiaan, se voi auttaa.
– Ylikorostuneille tavallisen persoonallisuuden piirteille ei voi oikein mitään, mutta terapia voi auttaa toimimaan paremmin sosiaalisissa tilanteissa, mikä vähentää omaa ja läheisten kärsimystä.
Narsistin läheisiä Korkeila kehottaa hakemaan tarvittaessa apua.
Narsismin uhrien tuki ry:n nettisivuilta saa lisää tietoa narsismista ja tarjolla olevasta tuesta, esimerkiksi vertaistukipuhelimesta.
Juttu on julkaistu aiemmin Ilta-Sanomissa 09/2021.
