Kuva: Matti Pikkujämsä
Politiikka|Puheenjohtajaprofiili
Eduskuntavaaleissa puolueiden puheenjohtajat ovat myös ehdokkaita pääministeriksi tai vähintään ministeriksi. HS julkaisee vaalien alla juttusarjan, jossa kuvaamme, millainen kukin puheenjohtaja on johtajana ja ihmisenä. Julkaisemme profiilit puheenjohtajien haastattelujen yhteydessä.
”Tasa-arvoinen” on sana, joka toistuu Li Anderssonin tuntevien ihmisten puheissa, kun heitä pyytää kuvailemaan vasemmistoliiton puheenjohtajaa. Anderssonia pidetään ihmisenä, joka on menestyneeksi johtajaksi poikkeuksellisen hierarkiakammoinen.
Ministeriauton käyttöä Andersson pyrkii välttelemään, eivätkä häntä tunnu kiinnostavan ministereitä varten laaditut turvajärjestelyt lainkaan. Andersson kävelee usein tentteihin ja tapaamisiin yksinään.
Hän muistuttaa lähipiiriään usein, että valta on vain lainassa.
Tämä kirjoitus on osa sarjaa, jossa piirretään henkilökuva jokaisen viime vaaleissa eduskuntaan valitun puolueen puheenjohtajasta. Julkaisemme profiilit puheenjohtajista tehtyjen uutishaastatteluiden yhteydessä.
Voit lukea Anderssonin haastattelun tästä:
Lue lisää: Vasemmistoliitto esittää: huumeiden käytön rangaistavuudesta pitäisi luopua
Li Andersson (keskellä) tuuletti vuoden 2015 huhtikuussa eduskuntavaalien ennakkoäänimääriä vaalivalvojaisissa ravintola Koulussa Turussa Anna Mäkipään kanssa. Kuva: Sami Kilpiö
Anderssonin erityispiirteeksi sanotaan, että jos poliittinen vastustaja on jonkin myrskyn silmässä, hän jättää toisen rauhaan esimerkiksi tenteissä. Taustakeskusteluissa Andersson saattaa muistuttaa omalle väelleen ennen tenttejä, miten täytyy ajatella sitä toista ihmistä, jolla ei ole nyt helppo paikka.
Vaikka Anderssonilla on maine kovana hyökkääjänä, häntä kuvaillaan puheenjohtajista empaattisimmaksi. Hänen sanotaan tulevan hyvin toimeen erimielisten ihmisten kanssa. Andersson itse kuvailee itseään päämäärätietoiseksi, mutta toisaalta ”kollektivistiseksi” johtajaksi, jolle yhteistyö on tärkeää.
Valtiotieteiden kandidaatiksi Andersson valmistui Åbo Akademista vuonna 2010. Seuraavana vuonna hänet valittiin vasemmistonuorten puheenjohtajaksi. Vuonna 2012 hän nousi ensimmäistä kertaa Turun kaupunginvaltuustoon.
Vuonna 2014 Andersson sai europarlamenttivaaleissa jo yli 47 000 ääntä ja varasijan. Eduskuntapaikka irtosi seuraavana vuonna.
Vuonna 2016 Andersson aloitti vasemmistoliiton puheenjohtajana.
Paavo Arhinmäki (vas.) antoi vuoden 2016 puoluekokouksessa onnitteluhalauksen puheenjohtajaksi valitulle Li Anderssonille. Vieressä Martti Korhonen taputti. Kuva: Vesa Ranta
Viime vaaleissa Andersson oli 24 542 äänellä Suomen toiseksi äänestetyin ihminen perussuomalaisten Jussi Halla-ahon jälkeen.
Vuonna 2022 hän kertoi, että tulevat eduskuntavaalit ovat hänen viimeisensä vasemmistoliiton puheenjohtajana.
Lue lisää: ”En lähde konsulttibisnekseen.” Li Andersson kertoo HS Vision haastattelussa, miksi ensi vuoden eduskuntavaalit ovat hänen viimeisensä vasemmistoliiton puheenjohtajana.
Anderssonin tausta on Turun suomenruotsalaisissa kulttuuripiireissä. Sieltä on pitkä matka vasemmistoliiton ammattiyhdistysliikkeen sydämeen.
Lisäkierrettä Anderssonin polkuun on tuonut kielimuuri. Uransa alkuaikoina Andersson joutui opettelemaan julkisen puhumisen suomeksi, minkä hän koki haastavaksi.
HS:n haastattelemat lähteet sanovat, että Andersson olisi todennäköisesti tutkija, jos ei olisi poliitikko. Hän perehtyy asioihin pikkutarkasti, ja esimerkiksi julkiseen puhumiseen hän on hankkinut aikoinaan konsulttiapua.
Vaikka vasemmistoliiton kannatus ei ole juurikaan laskenut tai noussut Anderssonin aikakaudella, hänen kädenjälkeään puolueessa pidetään merkittävänä. Suurin saavutus on ay-väen vakuuttaminen ilmastotoimien tarpeellisuudesta.
Vielä puheenjohtajakauden alkuvaiheessa vasemmistoliiton teollisuushaara suhtautui epäilevästi puheenjohtajansa puheisiin ilmastonmuutoksen uhasta ja vihreän siirtymän tarpeellisuudesta, mutta Andersson on vakuuttanut ay-liikkeen vierailemalla tehdasalueilla ja puhumalla investointien tuomasta mahdollisuudesta.
Hän esittänyt asioita siten, että yksi kaari päättyy nyt ja seuraava alkaa.
Andersson näkee yleisemminkin asioille kaaria. Yksi on hänen oma puheenjohtajuutensa. Andersson on päättänyt antaa tilaa seuraavalle, koska asioiden täytyy mennä eteenpäin.
Sanna Marinin (sd) hallituksessa Li Andersson toimii opetusministerinä. Tammikuun 26. päivä hän vastaili eduskunnan suullisella kyselytunnilla. Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva
Anderssonin selkeänä heikkoutena pidetään malttamattomuutta. Hän tuskastuu helposti, mikä voi näkyä esimerkiksi tenteissä maltin menettämisenä. Neuvottelutilanteissa ajoittainen maltin menettäminen on konkreettisempi puute.
Monet haastateltavat kokevat, että Andersson voisi saada neuvottelutilanteessa enemmän, jos pysyisi rauhallisempana.
Toisaalta Anderssonista sanotaan politiikan eri laidoilta, että hän on poikkeuksellisen älykäs. Andersson sisäistää asiat nopeasti ja myös vaihtaa mielipidettään tiedon karttuessa.
”Hänellä on niin sanottua prosessitehoa enemmän kuin keskivertopoliitikolla”, eräs politiikassa pitkään työskennellyt lähde kommentoi Anderssonia.
Andersson on edelleen kandidaatti eikä maisteri. Tämä harmittaa Anderssonia: hän on maininnut läheisilleen, miten kamalalta tuntuu jossain vaiheessa mennä takaisin koulunpenkille, kun kaikki tietävät, kuka hän on.
