Wide ContentPlaceholder
Palomies Zbigniew Grzywaczewski otti tämän valokuvan St. Zofian sairaalan ikkunasta Varsovassa huhtikuussa 1943. Kuvassa saksalaiset kuljettavat juutalaisia ulos getosta. Kuva: Zbigniew Grzywaczewski / Maciej Grzywaczewski / POLIN Museum
Juutalaiset vastarintaryhmät taistelivat epätoivoisesti natsi-Saksaa vastaan Varsovan getossa keväällä 1943. Kapinasta on pian 80 vuotta.
Varsovan geton kapina 80 vuotta sitten on hyvin surullinen sankaritarina. Pieni joukko heikosti aseistettuja taistelijoita ryhtyi tammikuussa 1943 epätoivoiseen taisteluun holokaustin toteuttajia vastaan. Natsi-Saksan ylivoimaiset SS- ja poliisijoukot kukistivat gettoon suljettujen juutalaisten viimeisenkin vastarinnan saman vuoden toukokuussa.
Taistelujen aikana saksalaiset polttivat geton kerrostaloja savustaakseen ulos tai tappaakseen niissä piileskelleet kapinalliset. Osa taistelijoista ja sisällä vielä piileskelleistä siviileistä hyppäsi alas kuolemaansa.
Puolalaisilla palomiehillä oli kapinan aikana aivan erityinen tehtävä. He eivät saaneet pelastaa juutalaisia eivätkä sammuttaa saksalaisten liekinheittimien sytyttämiä tulipaloja. Heidän piti vain varmistaa, etteivät palot levinneet naapuritaloihin.
Puolalaiset palomiehet saattoivat vain seurata vierestä, kuinka saksalaiset polttivat gettoa. Kuva on otettu Nowolipie-kadulla huhtikuussa 1943. Kuva: Zbigniew Grzywaczewski / Maciej Grzywaczewski / POLIN Museum
Varsovalainen palomies Zbigniew Leszek Grzywaczewski oli yksi näiden hirvittävien tapahtumien silminnäkijöistä. Grzywaczewski harrasti valokuvausta ja tallensi kamerallaan kauhunäkymiä viimeisillä vastarinnan viikoilla huhti–toukokuussa 1943.
Kolme vuosikymmentä sitten kuolleen palomiehen poika Maciej Grzywaczewski löysi isänsä jäämistöstä hiljattain 48 valokuvanegatiivia. Kuvista 33 on otettu Varsovan getossa, ja osa niistä on aiemmin julkaisemattomia.
Palomiesten tehtäväksi Varsovan geton kapinassa jäi estää saksalaisten sytyttämien tulipalojen leviäminen naapuritaloihin. Kuva: Zbigniew Grzywaczewski / Maciej Grzywaczewski / POLIN Museum
Puolan juutalaisen historian museo esittelee palomies Grzywaczewskin kuvat uudessa näyttelyssä, joka avattiin Varsovassa 18. tammikuuta. Kuvat ovat ainutlaatuisia, sillä getosta on säilynyt vain saksalaisten miehittäjien ottamaa propagandistista kuva- ja filmiaineistoa.
Grzywaczewski vietti museon tietojen mukaan getossa lähes neljä viikkoa, todennäköisesti huhtikuun 21. päivästä toukokuun puoliväliin saakka. Hänen valokuvansa ovat kiireessä ja salaa otettuja, hämäriä ja hätäisesti rajattuja.
Voi vain kuvitella, mitä Grzywaczewski näki omin silmin. Ja millaisia muistoja hänelle noista viikoista jäi.
”Kuvat noista [bunkkereista] ulos raahatuista ihmisistä pysyvät mielessä elämäni loppuun asti”, Grzywaczewski kirjoitti päiväkirjaansa.
”Heidän kasvoillaan oli mielipuolinen, poissaoleva ilme… nälkä ja kauhu sai nämä hahmot hoipertelemaan likaisina ja rääsyisinä. Heidät ammuttiin kasaan, hengissä olleet kaatuivat jo tuhottujen ihmisten ruumiiden päälle.”
”
Nälkä ja kauhu sai nämä hahmot hoipertelemaan likaisina ja rääsyisinä.
Maciej Grzywaczewski esitteli isänsä valokuvia näyttelyn avajaispäivänä Puolan juutalaisen historian museossa Varsovassa 18. tammikuuta. Kuva: Wojtek Radwanski / AFP / Lehtikuva
Osa kuvista on julkaistu jo aiemmin historia- ja kuvateoksissa holokaustista. Näihin kuviin Grzywaczewski on itse liittänyt taustatarinoita, jotka ovat kammottavaa luettavaa.
Yhdysvaltain holokaustimuseo USHMM on esimerkiksi tallentanut Nowolipie-kadulla huhtikuussa 1943 otetun kuvan paperivedoksen. Sen taakse kirjoitetussa tekstissä Grzywaczewski kertoo, kuinka kokonainen juutalainen perhe oli hypännyt kuvassa olevan rakennuksen parvekkeelta alas jalkakäytävälle ja kuollut heti:
”Koska he olivat jääneet piiloon eivätkä lähteneet evakuoitujen mukaan, he eivät enää päässeet pakoon liekkejä. Me emme pystyneet pelastamaan heitä, vaikka meillä oli siihen tekninen valmius.”
Tulipalo Nalewki-kadulla lähellä Krasinskin puistoa. Kuva: Zbigniew Grzywaczewski / Maciej Grzywaczewski / POLIN Museum
”
Me emme pystyneet pelastamaan heitä, vaikka meillä oli siihen tekninen valmius.
Juutalaisen geton likvidoinnin jälkeen Grzywaczewski taisteli Varsovan vuoden 1944 kansannousussa Puolan kotiarmeijan AK:n riveissä. Hän haavoittui taisteluissa jalkaan.
Sodan jälkeen Grzywaczewski muutti Gdanskiin, opiskeli laivanrakennusta teknisessä korkeakoulussa ja työskenteli muun muassa Puolan kauppa-alusrekisterissä. Hän kuoli Gdanskissa huhtikuussa 1993.
Viimeinen Varsovan geton kapinan johtajista kuoli vuonna 2009. Hän oli Marek Edelman, joka nousi johtajaksi Mordechai Anielewiczin saatua surmansa 7. tai 8. toukokuuta 1943 Mila-kadulla sijainneessa bunkkerissa.
”Elämän suurin unelma on toteutunut. Olen saanut elää ja nähdä geton juutalaisten vastarinnan kaikessa sen suuruudessa ja kunniassa, Anielewicz kirjoitti ennen kuolemaansa.
Natsi-Saksa pakotti noin 400 000 juutalaista asumaan ahtaassa Varsovan getossa. Zbgniew Grzywaczewski kuva geton takapihoilta. Kuva: Zbigniew Grzywaczewski / Maciej Grzywaczewski / POLIN Museum
Tunnetuin valokuva Varsovan geton kapinasta keväältä 1943 on saksalaisen kuvaajan ottama. Kuvassa olevaa pikkupoikaa ei ole pystytty varmuudella tunnistamaan. Kuva: Yad Vashem
Olot Varsovan getossa olivat hirvittävät
1. Natsi-Saksan miehityshallinto siirsi noin 400 000 Puolan juutalaista eristetylle, pinta-alaltaan vain 3,4 neliökilometrin alueelle Varsovassa. Geton asukkaista 83 000 kuoli nälkään ja tauteihin vuoden 1942 puoliväliin mennessä.
2. Elokuussa 1942 alkaneessa geton suurevakuoinnissa saksalaiset kuljettivat 265 000 juutalaista Treblinkan tuhoamisleirille. Noin 35 000 ihmistä tapettiin geton sisällä.
3. SS- ja poliisijoukot aloittivat uuden tyhjennysoperaation 18. tammikuuta 1943. Saksalaiset onnistuivat kuljettamaan pois noin 5 000 ihmistä, mutta juutalaistaistelijoiden vastarinta pakotti heidät perääntymään. SS-kenraali Jürgen Stroopin johtamat saksalaiset palasivat vahvoin voimin takaisin 19. huhtikuuta ja tukahduttivat vastarinnan raa’asti noin kuukaudessa.
4. Geton likvidoinnin yhteydessä vangittiin lähes 50 000 juutalaista, joista 7 000 kuljetettiin suoraan Treblinkaan ja 42 000 Poniatowan, Trawnikin ja Majdanekin keskitysleireihin. Noin 7 000 juutalaista sai surmansa taisteluissa tai piiloutuneina kaupungin raunioihin.
5. Eloonjääneistä juutalaisista noin 20 000 pakeni Varsovan niin sanotulle arjalaiselle puolelle. Osa jatkoi piileskelyä geton raunioissa ja teki silloin tällöin iskuja saksalaisten partioita vastaan.
6. Puolan kotiarmeija AK aloitti elokuussa 1944 niin sanotun Varsovan kansannousun, kun puna-armeija lähestyi pääkaupunkia idästä. Neuvostojoukot antoivat kuitenkin saksalaisten kukistaa kansannousun, ja Varsovan keskusta tuhoutui maan tasalle. Puna-armeijan vapautettua kaupungin tammikuussa 1945 siellä oli enää noin 174 000 asukasta, joista 11 500 oli juutalaisia.
Lähde: U.S. Holocaust Memorial Museum, Yad Vashem
