F-35-hankinta vaikuttaa merkittävästi Suomen maanpuolustuksen uudistamiseen, kenraaliluutnantti Kim Jäämeri sanoo Siivet-lehden haastattelussa.
Kim Jäämeri seurasi Suomen ja Ruotsin ilmavoimien harjoitusta Visbyssä vuonna 2016. Kuva: Seppo Kärki / IS
Jouko Juonala
Puolustusvoimien strategiapäällikkö, kenraaliluutnantti Kim Jäämeri avaa F-35-hävittäjähankinnan taustoja keskiviikkona ilmestyneen Siivet-lehden haastattelussa. Jäämeri on taustaltaan hävittäjälentäjä ja ilmavoimien entinen komentaja.
Jäämeri kertoo Siivet-lehdelle, että puolustusvoimien tavoitteena on luoda F-35-järjestelmän avulla Venäjän laajoja maaoperaatioita ehkäisevä kynnys. Järjestelmän tultua operatiiviseen käyttöön Venäjä ei kenraaliluutnantin mukaan enää voi ryhmittää sotavoimaa lähialueelle Suomea vastaan sillä tavoin kuin nähtiin tapahtuvan Ukrainan rajoilla.
Jäämeren näkemyksen mukaan Suomelle kehittyy F-35:n myötä iskukyky, jolla vastaaviin joukkokeskityksiin voidaan vaikuttaa tehokkaasti ja kaukaa. Näin F-35 tukee maavoimia ja asettuu keskeiseksi osaksi koko puolustusjärjestelmää.
– Maapuolustuksen uudistaminen on tämän vuosikymmenen suuri suunnitteluhaaste, johon F-35-hanke osaltaan merkittävästi vaikuttaa. Panssarimiehen pitää osata tulevaisuudessa edellyttää, että F-35:llä panssarintorjunta alkaa tarvittaessa 1 000 kilometrin etäisyydeltä, Jäämeri sanoo Siivet-lehdelle.
Norjan ilmavoimien F-35A nousi ilmaan Örlandin lentotukikohdasta viime marraskuussa. Kuva: Seppo Kärki / IS
Lue lisää: Satoja Suomenkin valitsemia F-35-hävittäjiä lentokieltoon
Suomen ilmavoimien nykyisillä Horneteilla on ilmasta maahan -aseita. F-35:n tultua käyttöön näiden aseiden valikoima laajenee.
F-35 voi kuljettaa mukanaan muun muassa Jdam-täsmäpommeja, SDB I- ja II -liitopommeja sekä Jassm-ER-ohjuksia. Viimeksi mainittu on risteilyohjus, jonka suurin kantama on tuhannen kilometrin luokkaa. Ohjuksessa on 450 kilon taistelulataus.
Hornetien aseistukseen kuuluu Jassm-ohjuksen edellinen kehitysversio, jonka kantama on noin 370 kilometriä.
Strategiapäällikkö Jäämeren mukaan Venäjä voi niin valitessaan uhata Suomea myös pitkän kantaman asein, muun muassa ballististen Iskander-ohjusten ja risteilyohjusten avulla.
– Me olemme Suomessa halunneet muodostaa näillä aseilla uhkaamiselle ja niiden käytölle kynnyksen myös vastaiskukyvyllä, Jäämeri sanoo Siivet-lehdelle.
– Aseiden käyttöä rajan takaa Suomea vastaan suunnitteleva joutuu ottamaan huomioon, että Suomi voi vastata tuleen tavalla, joka on vähintään yhtä vaikeasti torjuttavissa. Hornetien aseistukseen kuuluvat maailman suorituskykyisimmät Jassm-risteilyohjukset ovat tässä suhteessa Suomen nykyinen avainkyky.
Yhdysvaltain ilmavoimien F-16-hävittäjä laukaisi Jassm-ER-ohjuksen koeampuma-alueella Meksikonlahdella syyskuussa 2018. Suomelle toimitettavat F-35-koneet kykenevät kuljettamaan näitä pitkän kantaman risteilyohjuksia. Kuva: Master Sgt. Michael Jackson, Dvidshub.net
Lue lisää: Porin lentokentällä viikonloppuna ilmailutapahtuma – Suomen uusi häivehävittäjä F35 maanäyttelyssä
F-35-hankintaan sisältyy myös norjalaisen Kongsbergin valmistamia JSM-meritorjuntaohjuksia. Niillä F-35 voi ampua liikkuvia maa- ja merimaaleja yli 275 kilometrin päähän.
Valtioneuvosto päätti joulukuussa, että Suomi hankkii 64 kappaletta Lockheed Martin F-35A Lightning II -monitoimihävittäjiä Yhdysvalloista. Ensimmäiset F-35-koneet saapuvat Lapin lennostoon vuonna 2026. Hankinnan arvo aseineen ja tarvittavine tukeutumis- ja koulutusjärjestelmineen on yhteensä 10 miljardia euroa.
