Yleensä vitamiinien liikasaannista ei ole vaaraa, mutta ne voivat olla turhaa rahanmenoa. Pidemmän ajan liikasaannista voi kuitenkin koitua myös haittoja.
Kuluttajille markkinoidaan lisävitaminoituja tuotteita ja vitamiinikapseleita, joilla luvataan terveempiä niveliä, parempaa vireystilaa ja useita muita positiivisia vaikutuksia. Yli puolet suomalaisista syö vitamiineja ravintolisien muodossa. THL:n Finravinto 2017 -raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan suomalaisen ruokavalio on keskimäärin tarpeeksi vitamiinipitoista, eikä syytä lisävitamiinien syönnille ole.
Varmistaakseen tarvittavan vitamiinin saannin ihmisen on koostettava ruokavalionsa ravitsemussuositusten periaatteiden pohjalta.
– Vitamiineja syövät erityisesti iäkkäämmät ja korkeasti koulutetut ihmiset, sanoo THL:n väestönterveysyksikön erikoistutkija Niina Kaartinen
Vaikka perusterveelle ihmiselle lisävitamiinien syönnistä ei ole lyhyinä kuureina haittaa, ei siitä hyötyäkään ole. Jos ihminen saa liikaa vitamiineja ne eivät imeydy ja tulevat ulos virtsan mukana. Yleensä liikasaannista ei ole vaaraa, mutta lisävitamiinien syönti on turhaa rahanmenoa.
Vitamiinien turvallisen saannin ylärajan pitkäaikaisesta ylittämisestä voi koitua kuitenkin ikäviä oireita.
– Oireita on hankala erotella, koska ne voivat olla yksilöllisiä, mutta esimerkiksi ruoansulatuskanavan ongelmat voivat alkaa vaivata. Pahimmillaan turvalliseen saannin ylärajan pitkäaikaisesta ylittämisestä voi koitua myrkytys, sanoo Helsingin yliopiston elintarvike- ja ravitsemustieteiden dosentti Riitta Freese.
THL:n Finravinto 2017- raportissa vain vähän yli prosentti vastanneista ylitti vitamiinien turvallisen saannin rajan eli koko väestön tasolla puhutaan todella pienistä määristä.
– Terveyden kannalta sekä liian pienet että suuret vitamiinimäärät ovat haitallisia. Ja juuri pitkäkestoisuus on se mitä tulisi välttää, Kaartinen toteaa
Joskus vitamiineja kannattaa syödä lisaravinteina
Syitä vitamiinien syömiselle lisäravinnekapselien muodossa kuitenkin löytyy. Erityisesti D-vitamiinia suositellaan lapsille ja nuorille sekä ikääntyneille. Tiukkaa vegaanista ruokavaliota noudattaville suositellaan B12- vitamiinin ja kalsiumin syömistä lisäravinteena. Jos epäilyksiä vitamiinien puutostilasta ilmenee, on syytä kääntyä terveydenhuollon ammattilaisten puoleen.
– Ravitsemustieteilijät miettivät elimistön ”perustarpeita”, sitä, minkä verran ravintoaineita tarvitaan hoitamaan niitä tehtäviä, joita ravintoaineilla normaalifysiologiassamme on, sanoo Riitta Freese.
Freesen mukaan yksilöllisiin tarpeisiin voivat vaikuttaa myös esimerkiksi erilaiset sairaudet tai geneettiset syyt. Joidenkin ravintoaineiden isoilla annoksilla voi silloin olla lääkkeellisiä vaikutuksia.
C-vitamiinista apua flunssaan?
Flunssan iskiessä moni meistä popsii vitamiineja lisäravinteiden muodossa estääkseen ja lyhentääkseen flunssaa. Mutta onko lisävitamiineista oikeasti hyötyä sairauden yllättäessä?
– Kaksipiippuinen juttu. Tasapainoinen ruokavalio on riittävä vitamiinien saantiin myös flunssakautena, mutta siihen pitäisi kiinnittää entistä tarkemmin huomioita, että syö tarpeeksi kasviksia, hedelmiä ja marjoja, Niina Kaartinen toteaa.
Kaartisen mukaan ei ole sattumaa, että C-vitamiinin ja sinkin käyttö putkahtelevat keskusteluun flunssasta puhuttaessa. Jotkut tutkimukset (siirryt toiseen palveluun) ovat osoittaneet, että niillä voi olla yhteyksiä flunssan kestoon. Vitamiinien vaikutukset flunssan hoidossa ovat kuitenkin kiistanalaisia.
