Pörssisähkön hinta on pudonnut. Sähkökriisi on osoittautunut pelättyä loivemmaksi. Ovatko sähkötalkoot nyt ohi? Voivatko ihmiset huudattaa sähkökiukaitaan vailla huolta?
Kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen on varovaisen optimistinen.
– Kannattaa vielä katsoa talvikuukaudet, mutta pahin näyttää olevan takana, Ruusunen sanoo Iltalehdelle.
Ylistää kansalaisia
Pörssisähkön hinta toimii Ruususen mukaan hyvänä mittarina siitä, kuinka tiukasti sähkönkulutusta kannattaa seurata. Hintaa voi seurata sähköpörssistä tai tuntihintasovelluksista.
– Se hyvin kertoo, milloin sähkömarkkinoilla ja sähköjärjestelmässä on enemmän varaa ja milloin se menee tiukille, Ruusunen kertoo.
Suomalaiset ovatkin Ruususen mukaan oppineet seuraamaan sähkön hintaa.
Sähkökiuas kuumana. Suomalaiset oppivat säästämään sähköä, Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen sanoo. Antti Mannermaa / KL
Ruusunen ylistää kansalaisten talkoohenkeä. Suomalaiset säästivät joulukuun tiukimpina hetkinä suuren ydinvoimalaitosyksikön verran sähköä, Ruusunen kertoo.
– Kun tähän lähdettiin, meillä ei ollut mitään tietoa siitä, miten kansalaiset lähtevät tähän mukaan, miten säästetään sähköä ja miten reagoidaan kun tulee tiukka paikka, Ruusunen sanoo.
”Alkaa olla selätetty”
Myös kunnista ja yrityksistä on löytynyt vapaaehtoisia sähkönsäästäjiä.
– Tässä on tullut sellainen talkoomeininki, että en ole ennen nähnyt, Ruusunen sanoo.
Yleensä sähkön käyttö on huipussaan joulukuusta helmikuuhun. Maaliskuussa pakkanen on harvoin niin kova, että kulutus nousisi korkealle.
– Kyllä tämä alkaa selvästi olla selätetty. Hyvällä mallilla mennään, Ruusunen sanoo.
Kansalaisia on kehotettu säästämään sähköä monin eri tavoin.
Motivan ”Astetta alemmas” -kampanja jatkuu edelleen, vaikka sähkötalkoot ovatkin voiton puolella, Motivasta kerrotaan Iltalehdelle.
Suomalaisia on valistettu säästämään sähköä muun muassa lyhyemmillä suihkuilla. Anu Kivistö / KL
”We have a problem”
Pääasiallinen syy sähkön hinnan laskuun on sää.
– Talvesta tuli tosi leuto. Jos nyt olisi 20 astetta pakkasta, niin luulen, että meidän keskustelun aihe olisi erilainen, Ruusunen sanoo ja naurahtaa.
Kymmenen asteen ero lämpötilassa vastaa sähkönkulutuksessa suurin piirtein Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön sähköntuotannon kapasiteettia, Ruusunen vertaa.
Fingrid hahmotteli syksyllä vaihtoehtoisia malleja talvelle. Kauhuskenaariossa Helsinki olisi värjötellyt 25 asteen pakkasessa eikä Olkiluoto 3 olisi ollut lainkaan toiminnassa.
– Meillä oli aika iso haarukka, koska sään vaikutus on niin iso. Tällainen, että selvitään säikähdyksellä, oli yksi skenaario. Toista kutsuin ”Houston we have a problem” -skenaarioksi.
Varautuminen piti kuitenkin tehdä pahimman mahdollisen vaihtoehdon varalta.
Putinia nöyryytetty
Venäjän presidentti Vladimir Putin halusi olla Euroopan pakkasukko. Leuto talvi ja eurooppalaisten valmius säästää sähköä tekivät suunnitelmat eurooppalaisten palelluttamisesta tyhjiksi.
– Me hoidimme tämän ilman mitään vaurioita. Nehän toivoivat, että Eurooppa menee täyteen paniikkiin ja alamme tapella keskenämme, Ruusunen sanoo.
Hän halusi meidän palelevan. Venäjän presidentti Vladimir Putin kuvattiin pelaamassa jääkiekkoa joulukuussa 2017. AOP
Ruususen mukaan kansalaisten sähkönsäästöllä on ollut suuri merkitys.
– Ja tuotannon puolella on järjestetty, että kaasua on saatu muualta kuin Venäjältä. Tämä yhdistelmä on osoittanut, että Eurooppa kykenee yhdessä toimimaan. Se on ollut varmaan iso pettymys meidän itänaapurille, Ruusunen sanoo.
Ruusunen kiittää myös lehdistöä.
– Media on välittänyt erittäin selkeät viestit kansalaisille. Media saa ottaa kunniaa itselleen, Ruusunen sanoo.
Suomalaiset kertovat, kuinka he säästävät sähköä. IL-TV
