Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin tänä vuonna ihmisoikeuksien puolustamisesta Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Ukrainassa toimiville aktivisteille.
Teemu Juhola,
Suvi Turtiainen
Nobelin rauhanpalkinto annetaan tänä vuonna kolmelle ihmisoikeuksien puolesta kamppailevalle taholle. Esittelemme palkitut.
Memorial
Vuonna 1987 perustettu Memorial on kansainvälisesti tunnetuin ja vanhin venäläinen ihmisoikeusjärjestö. Osoituksena Venäjän kurjistuvasta ihmisoikeustilanteesta, määräsi maan korkein oikeus järjestön lakkautettavaksi viime vuoden lopussa.
Toimintansa alkuvaiheessa Memorial keskittyi Neuvostoliiton ja erityisesti Josif Stalinin hallinnon julmuuksien ja vääryyksien selvittämiseen ja paljastamiseen. Memorial on tuonut esille miljoonien neuvostoaikana sorrettujen, vangittujen ja tuomittujen kohtaloita.
Myöhemmin järjestö on tutkinut nyky-Venäjän ihmisoikeusrikoksia. Venäjän presidentti Vladimir Putin pitää Neuvostoliiton hajoamista katastrofina eikä hän ole hyväksynyt Memorialin toimintaa.
Järjestöä alettiinkin syyttää historian vääristelystä ja se määrättiin lakkautettavaksi. Ensimmäisen kerran Memorial nimettiin ulkomaiseksi agentiksi jo kahdeksan vuotta sitten.
Center for Civil Liberties
Center for Civil Liberties (kansalaisvapauksien keskus) on yksi Ukrainan johtavista ihmisoikeusjärjestöistä. CCL perustettiin vuonna 2007 edistämään ihmisoikeuksia ja demokratiaa. Järjestö on pyrkinyt vahvistamaan Ukrainan kansalaisyhteiskuntaa ja painostanut viranomaisia noudattamaan oikeusvaltioperiaatetta.
Venäjän hyökkäyksen jälkeen CCL on dokumentoinut Venäjän armeijan Ukrainassa siviileille tekemiä sotarikoksia. Järjestön johtaja Oleksandra Matvyitšuk sanoi palkintoilmoituksen jälkeen, että Putin pitäisi viedä kansainvälisen tuomioistuimen eteen vastaamaan teoistaan.
– On välttämätöntö muodostaa kansainvälinen tuomoistuin ja tuoda Putin, Aljaksandr Lukašenka ja muut sotarikolliset sen eteen, Matvyitšuk kommentoi Facebookissa.
Matvyitšuk vaati myös Venäjän erottamista YK:n turvallisuusneuvostosta. CCL:n johtaja sanoi olevansa ilahtunut järjestön palkitsemisesta Memorialin ja Viasnan kanssa.
Ales Bjaljatski
Ales Bjaljatski perusti Viasna-nimisen ihmisoikeusjärjestön Valko-Venäjällä vuonna 1996 vastustamaan itsevaltaisen Lukašenkan hallinnon terroria.
60-vuotias Bjaljatski on yksi Valko-Venäjän yli 1 300 poliittisesta vangista. Hän on ollut vangittuna heinäkuusta 2021 asti ja odottaa yhä oikeudenkäyntiä. Hänen oloistaan vankilassa tiedetään vain vähän.
Yle oli perjantaina yhteydessä Bjaljatskin hyvin tuntevaan valkovenäläiseen ihmisoikeusvaikuttajaan, jonka mukaan Valko-Venäjän viranomaiset estävät omaisten kirjeenvaihtoa Bjaljatskin kanssa. Kirjeitä on hävinnyt ja lisäksi niitä sensuroidaan.
Yle ei julkaise lähteen nimeä Valko-Venäjällä tapahtuvien sortotoimien vuoksi.
Ylen lähteen mukaan Valko-Venäjän viranomaiset ovat kieltäneet poliittisten vankien lakimiehiä kertomasta edes perheille, mistä heitä tarkalleen syytetään.
Kolmea Viasnan johtohahmoa, myös Bjaljatskia, uhkaa Ylen tietojen mukaan syytteet, joista voi saada jopa 12 vuoden vankeustuomion. Oikeudenkäynnin on määrä alkaa vuodenvaihteessa.
Lue lisää Nobelin rauhanpalkinnonnosta
Lisää aiheesta:
Venäjä lakkauttaa Memorial-ihmisoikeusjärjestön toiminnan
