Raakaöljyn maailmanmarkkinoilla varaudutaan kasvavaan hintaheiluntaan.
Maanantaina astuivat voimaan Euroopan unionin uudet, kireämmät pakotteet venäläisöljylle.
EU kieltää suurimman osan venäläisöljyn merikuljetuksista EU-maihin sekä estää muita maita käyttämästä Euroopan rahti- tai vakuutuspalveluita öljyn ostamisessa.
Johtavien teollisuusmaiden G7-ryhmä, EU ja Australia sopivat venäläisöljylle hintakaton, joka asetettiin lopulta 60 dollariin tynnyriltä. Venäjä on uhannut, että se lopettaa öljyn myymisen tahoille, jotka ottavat hintakaton käyttöön.
Venäjä todennäköisesti yrittää kiertää pakotteita. Hintakaton vaikutus on epäselvä. Alkuviikosta venäläisen Urals-öljylaadun hinta liikkui vain hieman hintakattotason yläpuolella.
Venäjä sanoi maanantaina uutisyhtiö Reutersin mukaan, että hintakatto ei estä sitä rahoittamasta sotaa Ukrainassa, mutta se sekoittaa globaalit energiamarkkinat.
Raakaöljyn markkinoilla on nyt monia tekijöitä, jotka saattavat heilautella hintoja. Yksi tekijä on kysynnän hidastuminen maailmalla.
Öljynviejämaiden yhteistyöjärjestö Opec ja liittolaismaat mukaan lukien Venäjä päättivät viimeviikkoisessa Opec+-kokouksessaan säilyttää öljyn tuotantotavoitteensa ennallaan.
Lokakuussa Opec+ linjasi, että marraskuun alusta alkaen se vähentää öljyn tuotantoa kahdella miljoonalla tynnyrillä päivässä, mikä vastaa noin paria prosenttia maailmanlaajuisesta kysynnästä. Yhdysvallat syytti tuolloin Saudi-Arabiaa asettumisesta Venäjän puolelle.
Saudi-Arabia tyrmäsi väitteet ja sanoi, ettei se ota kenenkään puolia, vaan reagoi ainoastaan kysyntänäkymien muutoksiin ja pyrkii vakauttamaan öljymarkkinoiden tilannetta.
Öljyn hinnat ovat laskeneet syksyn aikana Kiinan ja maailmanlaajuisen talouskasvun hidastuessa ja globaalien korkotasojen noustessa.
Kiinassa puhkesi mielenosoituksia maan tiukkoja koronarajoituksia vastaan. Hallinto on höllentänyt hieman rajoituksia Shanghaissa ja muissa isoissa kaupungeissa. Mitään yhtäkkistä muutosta Kiinan isossa linjassa tuskin nähdään, mutta pienilläkin liikkeillä voi olla merkitystä.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan Brent-öljylaadun hinta kohosi korkeimmillaan yli 120 dollariin tynnyriltä, mutta syksyn aikana hinta on painunut jo alle sodan syttymistä edeltäneen tason eli 90 dollarin alapuolelle tynnyriltä.
Inflaation kuriin saaminen vaatinee, että talouskasvu jarruttaa vielä nykyisestä. Kysynnän suunta on todennäköisimmin alaspäin, ja Opecille voi tulla paineita vähentää tuotantoa lisää.
Ilmassa on paljon epävarmuutta. Miten Venäjä reagoi? Saako se yhä öljyään kaupaksi ja mihin hintaan? Sodan alun jälkeen Venäjä on usein tarkoittanut päinvastaista kuin mitä se on sanonut. Kun katsoo Venäjän tämänhetkistä uhittelua, niin pakotteet saattavat tehdä kipeää.
Länsimaille on tärkeintä luoda lisää painetta Venäjälle, jotta se lopettaisi sodan. Painostusta on jatkettava markkinaheilunnankin uhalla.
