Ohjauskorkoja kohotetaan 0,50 prosenttiyksikköä. Se on yhtä paljon kuin joulukuussa, mutta vähemmän kuin aiemmin syksyllä.
Petri Sajari HS
Euroopan keskuspankki (EKP) päätti torstaina odotetusti nostaa ohjauskorkojaan 0,50 prosenttiyksikköä hillitäkseen inflaatiota.
Rahapolitiikasta päättävän neuvoston mukaan koronnostoja on myös tarkoitus jatkaa.
”Nykyisen tilannearvion mukaan pohjainflaatio uhkaa nopeutua, joten EKP:n neuvosto kaavailee nostavansa korkoja 0,50 prosenttiyksikköä myös maaliskuun rahapoliittisessa kokouksessa, mutta pidemmälle rahapolitiikkaa on vielä vaikea ennakoida”, lausunnossa todetaan.
Pohjainflaatiosta on poistettu energian ja elintarvikkeiden vaikutus kuluttajahintoihin. Torstaina EKP asetti perusrahoitusoperaatioiden korko 3,00 prosenttiin ja liikepankkien talletuskorko 2,50 prosenttiin.
HS näyttää Euroopan keskuspankin tiedotustilaisuuden suorana noin kello 15.45 alkaen.
Korkojen nosto on yhtä suuri kuin joulukuussa. Sen sijaan lokakuussa ja syyskuussa keskuspankki turvautui poikkeuksellisen suuriin 0,75 prosenttiyksikön koronnostoihin.
Pääjohtaja Christine Lagardelta odotetaan myöhemmin iltapäivällä lehdistötilaisuudessa lisää vihjeitä seuraavista koronnostoista.
Nopea inflaatio aiheuttaa ongelmia sekä kotitalouksille että yrityksille. Kotitalouksien reaalitulot supistuvat ja yritysten kustannukset kasvavat, jolloin kulutus ja tuotanto vähenevät.
Keskuspankin hintavakaustavoitteen mukaan inflaation pitäisi olla kaksi prosenttia keskipitkällä aikavälillä. Keskiviikkona julkaistujen ennakkotietojen perustella inflaatiovauhti euroalueella oli tammikuussa 8,5 prosenttia.
Energia kallistui 17,2 prosenttia viime vuoden tammikuusta, jalostamattomat elintarvikkeet 11,6 prosenttia, teollisuustuotteet 6,9 prosenttia ja palvelut 4,2 prosenttia.
Viime vuonna inflaatiovauhti oli ripeintä lokakuussa, jolloin se oli 10,6 prosenttia.
Keskeisiä syitä inflaatioon ovat kansainväliset tarjontahäiriöt ja liian suuri kysyntä. Rahapolitiikkaa kiristämällä keskuspankki supistaa kysyntää, jotta se olisi paremmin tasapainossa tarjonnan kanssa. Tämän seurauksena inflaatio ajan mittaan hidastuu.
Rahapolitiikan kiristäminen alkaa hidastaa inflaatio yleensä puolen vuoden kuluttua ja saavuttaa täyden tehonsa runsaan vuoden kuluttua.
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) kehotti tiistaina julkaisemassaan suhdanne-ennusteessa keskuspankkeja jatkamaan rahapolitiikan kiristämistä siellä, missä inflaatio on vilkasta.
Pääekonomisti Pierre-Olivier Gourinhasin mukaan taistelua inflaatiota vastaan ei ole vielä likimainkaan voitettu. Jos keskuspankit lopettaisivat rahapolitiikan kiristämisen, vaarana olisi kotitalouksien ostovoimaa heikentävän inflaation ryöpsähdys.
IMF ennustaa euroalueen talouskasvun hidastuvan tänä vuonna 0,7 prosenttiin. Ensi vuonna talous kasvaa ennusteen mukaan 1,6 prosenttia.
