Paine luvattomiin rajanylityksiin Suomen rajoilla voi kasvaa radikaalisti ja nopeasti, arvioi Rajavartiolaitoksen kansainvälisen yhteistyön yksikön päällikkö, eversti Matti Pitkäniitty.
– Jos ei ole olemassa laillista väylää, niin paine laittomiin rajanylityksiin kasvaa. Maahan luvattomasti voi tulla hyvin erilaisia ihmisiä, ja se virta voi kääntyä hyvin nopeastikin siihen, että ihmisiä tulee paljon monipuolisilla profiileilla, Pitkäniitty sanoo.
Pitkäniitty on seurannut Kreikan tilannetta vuosien varrella ja esittää vertauksen valtiosta, johon kohdistui paljon luvattomia rajanylityksiä vuosina 2015–2016.
– Kun tietty reitti aukeaa, ja siihen kohdistuu painetta ja siellä on valvonnallinen heikkous, niin sieltä voi tulla todella suuria joukkoja ihmisiä. Volyymit voivat olla todella isoja, mutta silloin on moni juttu tullut jo yllätyksenä, Pitkäniitty sanoo.
Periaatteessa kuka tahansa
Neljän ihmisen epäillään lauantaina ylittäneen Suomen rajan laittomasti. Epäilty rajanylitys tapahtui Kuusamossa, Tammelan kylän tasalla.
Kainuun rajavartioston yleisjohtaja Mika Keränen kertoi Iltalehdelle aikaisemmin, että ulkomaalaiset epäillyt tulivat Venäjältä Suomeen jalan, noin seitsemän kilometriä Kuusamon raja-asemalta etelään.
Pitkäniityn mukaan Suomeen saapuu laittomasti rajan yli tyypillisesti aikuisia ihmisiä. Paineen kasvaessa nämä rajan maastossa ylittävät voivat olla periaatteessa keitä tahansa.
– Kyllähän me olemme nähneet vuosi sitten Valko-Venäjän rajalla lapsia ja kokonaisia perheitä, Pitkäniitty toteaa.
Everstin mukaan olennaista on myös se, ketkä luvatta rajan ylittämisen vaihtoehtoa haluavat ylipäätään käyttää.
– Se voi olla, että laiton rajan ylittäminen ei ole houkutteleva reitti kuin niille, jotka väistelevät asevelvollisuutta.
Tähän asti venäläisillä on ollut maasta lähdön edellytykset kunnossa, eli käytännössä viisumi haettuna.
– Nyt ihmiset, jotka ovat havahtuneet maasta poistumiseen vasta liikekannallepanon jälkeen, heillähän ei ole viisumia eivätkä he kerkeä sellaista saamaan. Suomen suuntaan laillista väylää ei heidän näkökulmastaan enää ole, Pitkäniitty sanoo.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Rajavartiolaitos vastaa pääsääntöisesti rajan kontrollista. Jarmo Sipilä
Raja kontrollissa
Pitkäniityn mukaan Rajavartiolaitoksen näkökulmasta ydintehtävänä on pitää raja kontrollissa.
– Vaikka sieltä tulisi ihmisiä, niin meidän tulee pystyä ottamaan heidät hallitusti vastaan ja hallitusti ohjata oikeanlaiseen prosessiin oli se sitten turvapaikka- tai palautusprosessi, Pitkäniitty sanoo.
Lähtökohtaisesti rajojen valvonta hoidetaan Rajavartiolaitoksen omalla henkilöstöllä.
– Jos luvattomien rajanylitysten määrä kasvaa, meidän on mahdollista saada apua Frontexilta (Euroopan raja- ja merivartiovirasto). Myös tietty määrä Rajavartiolaitokselta äskettäin eläkkeelle jääneitä voidaan ottaa takaisin ja meillä on myös rajajoukot, eli omat reserviläiset, jotka voimme kutsua, Pitkäniitty sanoo.
Samaan aikaan Puolustusvoimilla on keskeinen rooli Pitkäniityn mukaan.
– Heillä on esimerkiksi logistiikkakapasiteettia, jota meillä ei ole. Puolustusvoimat on yksi tekijä tässä kokonaisuudessa. Mutta sotilaiden tuominen rajalle ei ole se ensimmäinen ajatus, Pitkäniitty sanoo.
Käytännössä rajoilla voidaan lisätä valvontaa, eli partioita tai teknistä valvontaa, kuten sensoreita tai kameroita.
– Tekniseen valvontaan laitetaan usein kamera, jotta pystymme tunnistamaan liikkuuko rajalla ihminen vai eläin. Nyt kun syksy etenee, niin pimeys tuo haasteita tunnistamiseen, Pitkäniitty sanoo.
