Korona-aika pakotti ranskalaisyritykset muuttumaan. Myös nuori sukupolvi määrittää ranskalaista työelämää uudelleen.
PARIISI Morgane Paternoster on saapunut työpaikalleen Pariisin kolmanteen kaupunginosaan yleislakkoa uhmaten.
Muutaman korttelin päässä Place de la Républiquella tuhannet ihmiset ovat kokoontumassa mielenosoitukseen, jolla vastustetaan Ranskan hallituksen kaavailemaa eläkeiän nostoa.
Paternoster työskentelee myyntitehtävissä suomalaisessa tapahtuma-alan ohjelmistoyhtiössä Lyytissä. Hän aloitti työt yrityksessä vuonna 2018, vuosi sen jälkeen, kun Lyyti avasi toimipisteensä Pariisiin.
Ennen Lyytiä Paternoster oli työskennellyt lähinnä ranskalaisissa yrityksissä. Moni asia suomalaisessa yrityskulttuurissa yllätti. Yksi niistä oli lisääntynyt vapaa-aika.
– Erityisesti työn ja vapaa-ajan välinen suhde oli itselleni uutta. Maajohtajamme Lari sanoi usein, että sulje työkone ja mene viettämään aikaa ystäviesi ja perheesi kanssa, Paternoster sanoo.
Paternoster oli aiemmissa työpaikoissaan tottunut tekemään pitkää päivää. Ranskassa työpäivät alkavat yleensä aamuyhdeksän ja -kymmenen välillä. Toimistolla saatetaan roikkua alkuiltaan asti.
Ranskalaisilla työpaikoilla arvostusta on perinteisesti saanut se, joka lähtee töistä viimeisenä. Työtunteja ei lasketa ja työpäivän pituus on ollut tapa mitata kunnianhimoa ja ahkeruutta.
Ranskassa luottamus työntekijöihin on ollut heikkoa
Johtaminen on Ranskassa hierarkkista ja pomon ja alaisen välillä on usein etäisyyttä.
Lyytin Ranskan maajohtajan Lari Lempisen mukaan tämä heijastuu erityisesti luottamuksen puutteena työntekijöihin. Hän huomasi sen aloittaessaan yhtiön Ranskan-tiimin vetäjänä.
– Työntekijät eivät olleet tottuneet siihen, että heille annettiin itsenäisyyttä ja vapautta. Helposti odotettiin käskyjä, koska oltiin totuttu siihen, että kaikki ohjeet tulevat pomolta. Meillä odotettiin aloitteita myös työntekijöiltä, Lempinen sanoo.
Lempinen tuntee hyvin ranskalaisen ja suomalaisen kulttuurin erot. Hän asui ja työskenteli yli kymmenen vuotta Pariisissa ennen paluutaan Suomeen pari vuotta sitten.
Ennen Lyytiä Lempinen työskenteli Pariisissa liikkeenjohdon konsulttina ja oppi sitä kautta ymmärtämään ranskalaisen yritysmaailman kiemuroita.
Paris Dauphine -yliopiston johtamisen professorin Fabien Blanchot’n mukaan ranskalainen yrityskulttuuri on historiallisesti nojannut byrokratiaan ja kontrolliin.
– Kuilu johdon ja työntekijöiden välillä on ollut suuri ja molemminpuolinen luottamus vähäistä, Blanchot sanoo.
Morgane Paternoster onkin ollut hämmästynyt luottamuksesta, jota hän on suomalaisfirmassa saanut.
– Täällä on hyvin vähän hierarkiaa. Olen tosi itsenäinen ja saan vapaasti edistää omia projektejani. Ei haittaa, vaikka tulisi virheitä, niistä oppii parhaiten, Paternoster sanoo.
Korona-aika muutti suhdetta työhön
Lempinen on huomannut muutoksen ranskalaisyrityksissä viime vuosina. Monessa firmassa otetaan nyt johtamiseen mallia Yhdysvalloista ja Pohjoismaista.
Ranska on yksi Euroopan merkittävimmistä start up -yritysten keskittymistä. Hänen mukaansa yhä useampi suuryritys Ranskassa ottaakin nyt mallia Lyytin kaltaisista kasvuyrityksistä.
– Kyllä se muutos alkoi jo kymmenen vuotta sitten, kun alettiin puhua enemmän työhyvinvoinnista. Korona-aika sitten viimeistään räjäytti työnteon tavat myös Ranskassa, Lempinen sanoo.
Lempisen mukaan pandemian myötä lisääntynyt etätyö pakotti ranskalaisfirmat ottamaan isoja harppauksia eteenpäin. Ennen koronaa etätyö oli Ranskassa harvinaisuus. Työntekijöille ei uskallettu antaa vapautta.
– Etätyön myötä yritysten oli pakko antaa siimaa ja päästää irti kontrollista, Fabien Blanchot sanoo.
Yhteistyö, luottamus ja hyvinvointi ovat Blanchot’n mukaan pohjoismaisesta yrityskulttuurista otettuja teemoja, joista ranskalaisfirmoissa puhutaan koko ajan enemmän.
Koronan lisäksi myös nuori työelämään siirtyvä sukupolvi muuttaa nyt ranskalaista työkulttuuria.
– Nuoret ranskalaiset janoavat itsenäisyyttä ja luottamusta johdon taholta. He eivät ainoastaan halua totella ylhäältä tulevia käskyjä. Siinä on iso ero aiempaan, Blanchot sanoo.
Korona-aika muutti nuorten käsityksiä työstä. He näkivät, että etätyö on mahdollista. Fondation Jean Jaurès -ajatushautomon tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan 63 prosenttia ranskalaisista korkeakoulutetuista nuorista pitää etätyön tekemistä tärkeänä kriteerinä työssä.
Ranskassa on viime aikoina puhuttu nuorten aikuisten muuttoaallosta Pariisin ruuhkista pienempiin kaupunkeihin, juurikin etätyön innoittamana.
Lounaasta ei tingitä Ranskassa
Muutoksista huolimatta joistakin perinteistä pidetään tiukasti kiinni. Ranskalaiset ovat sosiaalista kansaa – ja rakastavat ruokaa.
Sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen kollegoihin on ranskalaisella työpaikalla tärkeää. Ei riitä, että puurtaa yksin omassa nurkassaan. Yhdessäololle ja rupattelulle on annettava aikaa.
Pitkien työpäivien salaisuus piileekin aamu- ja iltapäivän kahvihetkissä sekä lounastauossa, joka voi venyä parituntiseksi.
Lounastunti saatetaan käyttää myös asioiden hoitoon tai päivän liikuntasuoritukseen. Useimmiten lounashetki vietetään kuitenkin työtovereiden kesken ruuasta nauttien.
Näin tekee myös Lyytin viisihenkinen porukka, joka suuntaa lounasaikaan vastapäiseen bistroon. Lempinen tilaa villisikaa, Paternoster tonnikalaa. Pöytään tuodaan myös ranskalaiseen tyyliin pullo punaviiniä. Sekin on ranskalaisella lounaalla sallittua.
Millaisia ajatuksia artikkeli sinussa herättää? Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23.00 saakka.
