Reetta Hurske murskaa nyt Suomen ennätyksiä ja sanoo, että siihen on ”tyhmä” syy

EM-mitalia tavoitteleva Reetta Hurske on ollut huippuiskussa tällä hallikaudella. Kuudessa startissaan hän on juossut viisi kertaa alle Nooralotta Nezirin Suomen ennätyksen.

Kun urheilija saa harjoitella terveenä, tulosta tulee.

Sen on huomannut myös Reetta Hurske, joka on yltänyt hurjaan tuloskuntoon yleisurheilun hallikaudella, vaikka arvokisat ovat vasta edessä.

Hurske on juossut hallikauden kuudessa startissaan viisi kertaa alle Nooralotta Nezirin Suomen ennätyksen 60 metrin aidoissa.

Neziri juoksi kaksi vuotta sitten ajan 7,91 sekuntia. Hurskeen SE-aika on 7,86, jonka hän aitoi toissa viikonloppuna Düsseldorfissa. Muissa kisoissaan hän on juossut ajat 7,87, 7,88, 7,88, 7,90 ja 7,95.

– Tyhmä vastaus, mutta olen ollut ehjä ja terve edellisvuosilta. Sain aloittaa hyvältä pohjalta treenit. Jo viime hallikausi oli hyvä. Treeneissä on keskitytty perusasioihin, voimaan ja nopeuteen, Hurske vastaa kysymykseen, mikä selittää näin kovaa talvikuntoa.

Hurskeen viittaama viime hyvä hallikausi ei aivan pidä paikkaansa. Hän ei päässyt Serbiassa käytyihin MM-halleihin positiivisen koronatestin takia.

Nyt Hurske kiertää kilpailemassa Euroopassa kasvomaskin kanssa. Hän ei halua sairastua. Tavoitteena on ottaa uran ensimmäinen arvokisamitali EM-halleissa Istanbulissa 2.–5. maaliskuuta.

– Harvassa ovat maskinkäyttäjät. Olen melkein ainoa ihminen, joka näyttää käyttävän kasvomaskia lentokentällä ja lentokoneessa. Urheilijoiden hotellissa ja hallissa en käytä maskia, kun ollaan muutenkin saman porukan kanssa tekemisissä. En pelkää koronaa, mutten halua flunssaakaan, Hurske kertoo.

”

”Kunnon puolesta pystyn juoksemaan missä seurassa ja missä hallissa tahansa.”

Tamperelainen Hurske on ahkera kilpailija. Keskiviikkona hän aitoo 60 metriä Puolassa ja lauantaina Pariisissa. Seuraavana viikonloppuna (18.–19. helmikuuta) on SM-hallit Helsingissä.

Sen jälkeen hän juoksee vielä Madridissa (22. helmikuuta) ennen kuin hallikausi päättyy Euroopan mestaruuskisoihin.

– Tavoitteena on menestyä, taso on koventunut. Kunnon puolesta pystyn juoksemaan missä seurassa ja missä hallissa tahansa. Olen paremmassa kunnossa kuin ennen.

Viime talvena Hurske kisasi peräti kuusitoista kertaa hallissa. Ulkona hän juoksi kesällä 21 kilpailussa 100 metrin aidat. Ensi kesän kisaohjelmaansa hän ei ole vielä lyönyt täysin lukkoon.

MM-kisat Budapestissä ovat vasta elokuun lopulla, joten kuntoa pitää säästellä pitkälle loppukesään.

Hallissa Hurskeen SE-aika 7,86 on maailman neljänneksi paras tällä hetkellä. Eurooppalaisista aitureista hän jakaa ajallaan kolmatta sijaa. Puolan Pia Skrzyszowska on juossut ajan 7,78. Hollannin Nadine Visser on juossut saman ajan kuin Hurske.

– Tilastoilla ei ole merkitystä. Vain se tuo itseluottamusta, että juoksee kovia ja tasaisia aikoja, Hurske sanoo.

Vuonna 2019 Vasser voitti EM-kultaa tiukassa loppukilpailussa, jossa Hurske jäi samalla ajalla 8,06 Saksan Cindy Rolederin jälkeen neljänneksi. Tuhannesosat ratkaisivat mitalin. Neziri oli samassa finaalissa viides (8,07).

Sekunnin murto-osat eivät olleet Hurskeen puolella saman talven SM-halleissakaan. Hän juoksi saman ajan Nezirin kanssa (7,97). Tuomarit syynäsivät maalikamerakuvaa pitkään. Ensin voittajaksi julistettiin Hurske, sitten Neziri.

Näin ollen 27-vuotias Hurske ei ole vielä koskaan voittanut SM-kultaa hallissa, vaikka ulkona hän on kolminkertainen Suomen mestari vuosilta 2019, 2021 ja 2022.

SM-halleissa Hurske on selvä suosikki, kun naiset kyyristyvät telineisiin Liikuntamyllyssä Helsingissä.

Lotta Harala on tervehtynyt jalkavaivoista ja on tilastokakkosena (8,00). Annimari Korte on tilastokolmonen (8,03), mutta hän joutui sairaalaan ruokamyrkytyksen takia ja hallikauden jatkaminen on epävarmaa.

Neziri on toipunut kantapäävammastaan ja on jo harjoitellut lajia ulkomaan leirillä, mutta hallikausi jäänee häneltä väliin.

– Oli ajatus, että olisin juossut muutaman sileän kisan, mutta sain leirin päätteeksi viime viikolla niin järkyttävän vatsataudin ja sen kautta ruokamyrkytyksen. Sen takia olen jäänyt aika kauaksi hyväksi tasostani. Voi olla, että toipuminen kestää pitempään, Neziri kertoo.

Hurske toivoo, että kaikki tutut aitajuoksijanaiset olisivat samalla starttiviivalla taas kesällä.

”

”Isoisä seurasi kaikki kilpailuni.”

Hurske sanoo, että viime kausi oli silti vuoristorataa, vaikka hän pysyi positiivista koronatestitulosta lukuun ottamatta muuten terveenä.

Eugenessa MM-kisoissa välierissä hän kolhi aitoja ja jäi erässään viimeiseksi (13,15). MM-kisojen virhe harmitti, mutta loppukilpailuun olisi vaadittu kova aika 12,50. Välierissä nigerialainen Tobi Amusan paineli maailmanennätyksen 12,12.

– En minä olisi juossut 12,50, vaikka olisin päässyt ehjänä maaliin, Hurske sanoo.

MM-kisojen aikana Hurskeella oli surua, kun hänen yli 80-vuotias isoisänsä menehtyi. Hurske piti Yhdysvalloissa asian lähes omana tietonaan, mutta myöntää, että asia vaikutti keskittymiseen.

– Isoisä seurasi kaikki kilpailuni.

Ensimmäiset tilastomerkinnät Hurskeen juoksu-uralta löytyvät vuodelta 2005. Hän oli silloin kymmenvuotias. Uraa on jatkunut 17 vuotta.

– Sitä lähestyy uhkaavasti 30 vuotta, vaikka tuntuu, että olen vasta aloittanut juoksemisen.

EM-kisoissa elokuussa Münchenissä Hurske oli yhdeksäs (12,95) ja ensimmäinen karsiutuja finaalista. Niukat tappiot kismittävät, mutta Hurske luottaa siihen, että vielä tulee hänenkin vuoronsa ja että tuuri kääntyy.

– Kai se jossain vaiheessa kääntyilee.

Tuurin kääntymistä voisi helpottaa, kun muutama kova aitanainen on lopettanut uransa tai pitää taukoa. Neljän vuoden takainen hallimitalisti Cindy Roleder on lopettanut. Toinen kova saksalainen Pamela Dutkiewicz on äitiyslomalla.

Valkovenäläiset aiturit eivät saa kilpailla. Se sulkee muun muassa Elvira Hermanin pois kilpakentiltä. Herman on vuoden 2018 Euroopan mestari ulkona.

Mitä mieltä olet siitä, että valkovenäläiset ja venäläiset urheilijat eivät saa nyt kilpailla, koska Venäjä hyökkäsi Ukrainaan?

– Venäläisiä juoksijoita ei ole ollut meidän lajissa pitkään aikaan. Muuten en osaa ottaa kantaa asiaan, Hurske sanoo.

Entä kuinka paljon hallikaudesta voi vetää johtopäätöksiä ulkokauteen ja 100 metrin aitoihin?

– Kaikki vaikuttaa hyvältä kesän suhteen. Sen pitäisi auttaa 100 metrin aitojen aikoihin kesällä ja näyttää suuntaa, miten keväällä kannattaa treenata.