Paasilinna kuoli heinäkuun loppuolella 82-vuotiaana.
Kuva: HS, Jussi Nukari / Lehtikuva
Mikael Mattila
VALTIOPÄIVÄNEUVOS Reino Paasilinna menehtyi 82-vuotiaana 21. heinäkuuta. Hänen kuolinilmoituksensa julkaistiin sunnuntaina Helsingin Sanomissa. Ilmoituksen olivat allekirjoittaneet Paasilinnan omaiset ja ystävät.
Kuolinilmoituksessa siteerataan teologi, kirjailija Martti Lindqvistin koskettavaa runoa.
Me lähdemme tästä elämästä, emme kuitenkaan lähde. Me elämme edelleen kaikessa, mitä olemme tehneet. Kaikki, mitä olemme ajatelleet, sanoneet ja olleet, jää elämään ja valaisemaan toisten teitä. Me kuolemme, emmekä kuitenkaan kuole, vaan elämme niiden sydämissä, jotka ovat rakastaneet meitä.
Kuolinilmoituksessa kerrotaan, että Paasilinna saateltiin viimeiselle matkalleen lauantaina 6. elokuuta.
Ilmoitukseen on lisätty myös kaksi tilinumeroa, joiden kautta lahjoittamalla Paasilinnaa voi muistaa. Niistä ensimmäinen kuuluu HYKS:n lapsisyöpäpotilaita tukevalle Kympin Lapset -yhdistykselle ja jälkimmäinen Parkinson-säätiölle.
Paasilinna sairasti viimeisinä vuosinaan Parkinsonin tautia.
Paasilinna oli osa kuuluisaa kirjailijaveljesten sarjaa, johon kuuluivat myös aiemmin edesmenneet Arto (1942–2018) ja Erno (1935–2000). Veljeksistä on vielä elossa vuonna 1947 syntynyt kuopus Mauri.
Paasilinna teki pitkän työuran sekä Suomessa että ulkomailla. Hän toimi Yleisradion pääjohtajana vuosina 1989–1994 Yleisradion organisaatiouudistukseen asti. Hän työskenteli televisiotoimittajana Yleisradiossa ja Tesvisiossa 1960–70-lukujen molemmin puolin.
Yleltä Paasilinna eteni ulkoministeriöön, josta hän 1970-luvun puolivälissä päätyi töihin Suomen Moskovan- ja Washingtonin-suurlähetystöihin.
Paasilinna väitteli yhteiskuntatieteiden tohtoriksi vuonna 1995.
Toimittajana Paasilinna teki muun muassa lukuisia dokumenttielokuvia ja tv-reportaaseja. Toimittajataustansa myötä hän päätyi mepin urallaan muun muassa Euroopan journalismin keskuksen EJC:n johtokuntaan.
Muiden Paasilinnan veljesten tavoin myös Reino Paasilinna oli kirjailija. Hänen kirjallinen tuotantonsa painottuu tietokirjallisuuteen, pamfletteihin ja mielipidekirjoituksiin, siinä missä muut Paasilinnat muistetaan romaaneistaan.
