Riikka Purran EU-lausunto nostatti kohun – Tutkijat tyrmäävät: ”Millä tavalla Suomi voisi menestyä paremmin ulkopuolella?”

Tutkijoiden mielestä viime päivinä kuohuntaa herättänyt perussuomalaisten pitkän linjan strategia EU-erosta ei ole järkevä.

– Maailma jakaantuu yhä selkeämmin keskenään kilpaileviin talousalueisiin. Millä tavalla Suomi voisi menestyä paremmin taloudellisesti, poliittisesti ja turvallisuuspoliittisesti EU-järjestelmän ulkopuolella? Hyviä vaihtoehtoja ei tässä tilanteessa hirveästi ole, Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen akatemiatutkija Timo Miettinen vastaa.

Samaa mieltä on Helsingin yliopiston poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen. Molemmat ottavat esimerkiksi Britannian, jossa EU-ero on heikentänyt taloutta.

Pääministeri johtaa EU-politiikkaa

Tutkijat kyllä toivovat ennen eduskuntavaaleja kunnon keskustelua Suomen Eurooppa-politiikasta.

– Olisi hyvä, että perussuomalaisten lisäksi muutkin puolueet kävisivät EU-keskustelua. Taloudellisesti EU:ssa puhaltavat murrokset tuulet, joten eduskuntavaalien alla olisi tärkeää käydä keskustelua Suomen EU-politiikan pitkästä linjasta, ettei vaalien jälkeen tule yllätyksiä.

Miettinen muistuttaa, että pääministeri johtaa Suomen EU-politiikkaa.

– Minkälaisia kirjauksia tehdään hallitusohjelmaan EU-politiikasta, sillä saattaa olla hyvinkin pitkäkantoisia seurauksia, Miettinen sanoo.

Ronkainen huomauttaa, että suuret linjaukset EU:ssa tehdään Eurooppa-neuvostossa, joka koostuu EU-maiden johtajista.

Ei ehdottomia kantoja

Miettisen mukaan hallitusohjelmaan ei pitäisi kirjoittaa ehdottomia kantoja, joilla Suomen liikkumatilaa rajoitetaan.

Hän ottaa esimerkiksi Juha Sipilän (kesk) hallitusohjelman vuonna 2015. Siinä oli kirjaus, että Suomi ei halua edistää yhteiseurooppalaista turvapaikkajärjestelmää, joka perustuisi kiintiöihin.

– Sitten tuli vuoden 2015 pakolaiskriisi. Suomi joutui äänestämään tyhjää keskeisissä äänestyksissä ja menemään itäisen Euroopan maiden näkemysten mukaisesti. Me kärsimme siitä mainehaittaa, mutta otimme silti suuren määrän turvapaikanhakijoita.

Miettisen mukaan EU-politiikka on alue, joka toimii ajassa. Sen takia liian ehdottomat kirjaukset eivät ole viisaita.

EU-politiikka toimii vastauksina erilaisiin kriiseihin kuten Ukrainan sotaan liittyvät kysymykset ja koronapandemian aikana yhteiset rokoteharkinnat ja avustukset.

Kilpailukyky koetuksella

– Meidän pitäisi keskustella muuttuvasta maailmanpoliittisesta tilanteesta, jossa Yhdysvallat ja Kiina suhtautuvat aiempaa kielteisemmin yhteiseen sääntöpohjaiseen järjestelmään, Miettinen sanoo.

Miettisen mukaan pitää puhua, mikä on EU:n tapa puolustaa tavoitteitaan ja arvoja tilanteessa, jossa maailma ympärillä on muuttumassa nopeaa vauhtia.

Miten Eurooppa vastaa vaikka siihen, että Yhdysvallat on lähtenyt aggressiivisesti tukemaan yrityksiään erityisesti vihreän teknologian saralla. Miten eurooppalaiset yritykset säilyttävät kilpailukykynsä?

Tuetaanko kansallisesti?

– EU:ssa keskeinen kysymys on, tuetaanko yrityksiä kansallisesti, niin että valtiontukijärjestelmää löysätään ja valtiot voivat investoida vihreän teknologian kohteisiin. Vai olisiko se järkevä tehdä EU:n yhteisillä investoinneilla, jolloin kysymys yhteisestä velasta on relevantti, Miettinen sanoo.

Miettisen mukaan Suomessa olisi hyvä miettiä, miten pienen maan on järkevää vastata tähän kehitykseen.

Mikä Suomelle paras ryhmä?

Miettisen mielestä Suomen ei kannattaisi etukäteen suhtautua periaatteellisen kielteisesti vaikka yhteisvelkaan, vaan pohtia, mikä on Suomen kannalta paras keino edistää toimivia sisämarkkinoita.

– Suomella on joskus vaistonvarainen kielteinen suhtautuminen eurooppalaisiin aloitteisiin, koska ne ensisilmäyksellä näyttävät olevan Suomen perinteisen linjan vastaisia. Näin on käynyt esimerkiksi valtiontukien kanssa. Kaikkiin aloitteisiin ei voi kuitenkaan aina sanoa ei.

Miettisen mukaan pitäisi käydä keskustelu, mikä on pienen maan etu asioissa, joissa monien suurten maiden kannat näyttävät liikkuvan eri suuntaan.

– Mikä on koalitio, jossa Suomi pystyisi parhaiten edistämään tavoitteitaan?

Elpymisrahasto viime kesänä

Ronkainen kertaa, että koronan seurauksena tuli yhteisvelka, jonka piti olla mahdottomuus.

– Suomi hyväksyi elpymisrahaston viime kesänä sillä ehdolla, että vastaavanlaisia virityksiä ei enää tule. Kun eduskunnan perustuslakivaliokunta vaati sen hyväksymiseen kahden kolmanneksen enemmistön eduskunnassa, oppositiossa oleva kokoomuskin joutui äänestämään nikottelun jälkeen yhteisvelasta.

Hän muistuttaa, että perussuomalaisten lisäksi myös kokoomus ja SDP vastustavat edelleen uutta yhteisvelkaa.

– Ei ole kovin uskottavaa vastustaa periaatteellisella tasolla yhteisvelkaa, mutta sitten kuitenkin hyväksyä se pitkin hampain välttämättömyyksiin vedoten.

Esitys suvereenisuusrahastosta

Ronkaisen mukaan yhteisvelkaa ollaan jo esittämässä uudelleen.

– Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on kertonut jättävänsä esityksen uudesta ”suvereenisuusrahastosta” ensi kesänä eduskuntavaalien jälkeen.

Ronkaisen mukaan vaalien alla tulisikin käydä periaatteellisempaa debattia EU:n suunnasta ja Suomen EU-politiikasta.

– Onko EU:n kehittäminen ilman yhteisvelkaa ylipäätään mahdollista ja ovatko puolueet valmiita jäämään tällaisten järjestelyiden ulkopuolelle? Elpymisrahasto osoitti, että tällaista valmiutta ei kovista puheista huolimatta ole, Ronkainen sanoo.

Energiatuet häiritsevät

Yhteisvastuun lisäksi tärkeä kysymys on Ronkaisen mukaan Miettisenkin mainitsemat valtiontukisäännöt.

– EU on aiemmin suojellut sisämarkkinoita sillä, että EU-maat eivät subventoi liikaa omia yrityksiään ja aiheuta sillä häiriöitä sisämarkkinoiden toimintaan. Tähän mennessä EU-maat ovat päättäneet 600 miljardin euron energiatuista. Niistä noin puolet tulee Saksasta ja se jo häiritsee sisämarkkinoita paljon ja hiertää muita EU-maita.

Ronkaisen mukaan yhteisvelan lisäksi Suomi vastustaa valtiontukisääntöjen löysäämistä, joita kuitenkin jouduttaneen löysäämään uuden suurvaltakamppailun seurauksena.

– Suomen ajatus säännöillä ohjattavista sisämarkkinoista vaikuttaa olevan jotain aivan muuta kuin mihin EU on tällä hetkellä menossa. Perussuomalaiset vastustaa tätä kehitystä, mutta oleellinen kysymys on, haluavatko muut puolueet asettua poikkiteloin tosipaikan tullen?

Muuttoliike iso aihe

Suomessa pitää olla hereillä monessa muussakin EU-hankkeessa.

Miettinen ottaa esimerkiksi ilmastopaketin.

– Se on nykyisen komission aloitteista keskeinen ja siinä on paljon Suomelle tärkeitä asioita. On puhuttu paljon esimerkiksi metsien käyttöön liittyvistä asioista. Tämä on alue, jossa Suomi tarvitsee perinteistä edunvalvontaa.

Miettisen mukaan myös Ukrainan tukeminen ja Venäjän pakotepolitiikan tulevaisuus on iso asiakokonaisuus.

Iso kokonaisuus on myös muuttoliikkeiden hallinta, jossa EU on Miettisen mukaan ollut kyvytön hallitsemaan omaa turvapaikkajärjestelmäänsä. Paine tulee kasvamaan tulevina vuosina ja vuosikymmeniä.