Rikokset | Kreml-kytky ja 1,9 miljardin huijaus – Saksan kaikkien aikojen finanssiskandaali oikeuteen

Saksalaisyhtiö Wirecardin tileiltä katosi 1,9 miljardia euroa, ja yhtiön kakkosjohtajan uskotaan lymyilevän Moskovassa uuden identiteetin suojin.

Frankfurt

Digitaalisia maksupalveluita tarjonnut saksalaisyhtiö Wirecard oli aikanaan Saksan finanssiteknologiasektorin ylpeys ja lippulaiva. Loistosta on jäljellä enää muisto, kun korttitalon lailla romahtaneen yhtiön käänteitä aletaan torstaina perata oikeudenkäynnissä.

Syytetyn penkillä istuvat entinen toimitusjohtaja Markus Braun ja kaksi entistä Wirecardin johtajaa. Heitä syytetään lukuisista talousrikoksista, muun muassa petoksesta ja markkinoiden manipuloinnista. Heidät voidaan tuomita useiden vuosien vankeusrangaistuksiin, jos syytteet väärinkäytöksistä voidaan näyttää toteen.

Münchenissä järjestettävälle oikeudenkäynnille on varattu alkajaisiksi sata istuntopäivää, jotka ulottuvat aina vuoden 2024 puolelle.

Wirecardin loppu koitti kesäkuussa 2020, kun yhtiö joutui myöntämään, että 1,9 miljardia euroa, joiden piti olla yhtiön tileillä, ei ollut olemassakaan.

Ex-toimitusjohtaja Braun on kiistänyt syyllistyneensä mihinkään rikoksiin. Braun syyttää kaikesta yhtiön itävaltalaista kakkosmiestä, Jan Marsalekia. Marsalek ei kuitenkaan ole nyt vastaamassa syytteisiin, koska hän katosi kuin tuhka tuuleen, kun Wirecardin loppu koitti.

Hänellä on epäilty olevan yhteyksiä Venäjän tiedustelupalveluihin ja hänen uskotaan nykyään asuvan Moskovassa, Kremlin suojissa ja uuden identiteetin turvin.

Saksalaisilta syyttäjiltä meni lähes kaksi vuotta selvittää monimutkaista vilunkiverkkoa, jossa oli mukana Wirecardin tytäryhtiöitä ja kumppaneita ympäri maailman.

Syyttäjien mukaan syytetyt esittelivät vuosilta 2015–18 ”virheellistä” tulostietoa, johon sisältyi tekaistuja liikevaihtolukuja ja voittoja kumppaniyhtiöiltä Dubaissa, Filippiineillä ja Singaporessa.

Vuonna 1999 perustettu yhtiö aloitti taipaleensa tähtiin välittämällä porno- ja uhkapeliverkkosivuille meneviä maksuja. Sittemmin siitä kehittyi kunniallinen digitaalisten maksujen välittäjä, joka sysäsi perinteikkään Commerzbank-pankin pois Saksan suuryritysten DAX 30 -indeksistä.

Kun romahdus tuli, Wirecardista tuli historian ensimmäinen DAX 30 -listattu yhtiö, joka on hakeutunut maksukyvyttömyysmenettelyyn.

Toden teolla ongelmat alkoivat vuonna 2019 Financial Timesin artikkelisarjasta, jossa lehti kirjoitti väärinkäytöksistä Wirecardin Aasian-yksiköissä. Aluksi Wirecard pystyi puolustautumaan syytöksiä vastaan ja Saksan finanssivalvonta aloitti tutkinnan Financial Timesin toiminnasta.

Wirecardin tuho kääntyi tänä vuonna tv-dokumentiksi, jonka tuotti suoratoistopalvelu Netflix. Siinä kuvataan, miten Financial Times -lehden toimittajat jahtasivat yhä erikoisemmaksi kääntyvän tarinan taustoja Saksassa, Singaporessa ja Filippiinien maaseudulla.

Romahdus tapahtui kesäkuussa 2020, kun yhtiön pitkäaikainen tilintarkastaja EY ilmoitti löytäneensä Wirecardin tileistä 1,9 miljardin euron montun. Rahojen piti olla talletettuna kahteen filippiiniläiseen pankkiin. Filippiinien keskuspankki kuitenkin ilmoitti, ettei rahoja ollut koskaan siirretty maahan ja pankit BDO ja BPI kiistivät olleensa tekemisissä Wirecardin kanssa.