Arkiset kalasäilykkeet ovat vaivihkaa hiipineet kaikkein trendikkäimpien ravintoloiden ruokalistoille ja influenssereiden kattauksiin.
Säilyke Kuva: Raine Lehtoranta / Aamulehti
Iida Sofia Hirvonen
Metallitölkistä pilkistää hopeanhohtoisia kaloja. Arkisen näköinen säilyketölkki lepää huolettomasti marmoripöydällä leivän, tuhkakupin ja viinilasin vieressä.
Kyseessä on Kalliossa sijaitsevan Harju 8 -trendiravintolan sardiiniannos, jota moni innostui viime kesänä kuvaamaan Instagramiin.
Estetiikka muistuttaa useiden yhdysvaltalaisten ruokavaikuttajien Pinterest- ja Instagram-kuvastosta, jossa erilaiset säilykekalat niin ikään vilahtelevat. Näyttäisi siltä, että paahtoleivän päälle on kohta muodikkaampaa levittää makrillia kuin 2010-luvulla trendannutta avokadoa. Onko purkkikalasta tullut trendiruokaa?
Helsinkiläinen ruokavaikuttaja, suosittuja Supper Club -illalliskutsuja järjestävä Emma Ranne uskoo, että näin on. Ranne mainitsee, että säilykekaloja tarjoillaan myös muissa muodikkaissa ravintoloissa, kuten Kuurnassa ja Wayssa.
Ranne ihastui säilykekaloihin kaksi vuotta sitten matkaillessaan Englannissa. Makrillista se alkoi.
”Purkit olivat tosi nätisti esillä ruokakaupassa. Sitä aiemmin en kiinnittänyt säilykekaloihin huomiota. Niiden syöminen rajoittui ehkä johonkin tonnikalaan tai silliin joulupöydässä, mikä ei ole ihan sama asia.”
Ruokavaikuttaja Emma Ranne järjestää suosittuja Supper Club -illalliskutsuja. Kuva: Kimmo Räisänen
Nyt Ranne hankkii makrilli-, sardiini- sekä sardellipurkkeja ruokakaupoista, herkkukaupoista ja kauppahalleista. Makrilli on yhä hänen suosikkinsa, ja ulkomaanmatkoilta hän ostaa usein kiinnostavan näköisen tölkin tuliaiseksi.
”Ne säilyvät pitkään, ovat hyvänmakuisia, ja niistä saa koottua nopean lounaan. Lisäksi niissä on ravintoarvot kohdillaan, paljon hyviä rasvahappoja.”
Ruokatrendit rantautuvat Yhdysvalloista Suomeen vuoden parin viiveellä. Tinned fish is hot girl food, raportoivat Nylon-lehti ja Vice toissakesänä. Juttujen mukaan ”hot girlit” eli kuumat tytöt ovat kiireisiä ihmisiä, jotka edellyttävät ruualta vaivattomuutta ja proteiineja.
Kalatölkit liittyvät patongin, voin, liehuvien hameenhelmojen ja punaviinin tavoin rentoon eteläeurooppalaiseen estetiikkaan, jota yhdysvaltalaiset muotivaikuttavat ovat alkaneet ihannoida.
Kalasäilykkeiden historia ulottuu Ranskan vallankumoukseen. Kondiittori Nicolas Appert avusti kuningas Ludvig XVI:n mestaamisessa. Sittemmin Appert omisti elämänsä säilöntätekniikoiden tutkimiselle ja kehitti tavan pidentää säilykeruoan ikää kuumennuksen avulla. Ranskan sisäministeriö myönsi keksinnöstä 12 000 frangin palkinnon. Säilykkeillä näet saisi näppärästi ruokittua ison armeijan.
Säilykkeiden keittämistä oltiin tiettävästi jo aiemmin hyödynnetty kotitalouksissa, mutta Appertin laatimat ohjeet mahdollistivat massatuotannon.
Sittemmin säilykkeet ovat vakiintuneet ruokakauppojen vakiotarvikkeeksi. Niiden myynti on pysynyt kuluneiden vuosikymmenten aikana tasaisena.
S-ryhmän päivittäistavarakaupan myyntijohtajan Antti Oksan mukaan säilykkeiden myynti kasvoi rajusti maaliskuussa 2020, mutta palautui seuraavana vuonna pandemia-ajan kysyntähuipustaan.
”
Kalliille ja herkästi pilaantuvalle lohelle etsitään vaihtoehtoja.
Uutta nousua on kuitenkin nähtävissä etenkin suomalaisten kalasäilykkeiden myynnissä.
”Niiden myynti on moninkertaistunut viimeisen kolmen vuoden aikana. Nyt jopa kolme prosenttia myydyistä kalasäilykkeistä on kotimaista säilykekalaa.”
Luku voi kuulostaa pieneltä, mutta Oksan mukaan sopii puhua trendistä. Kotimainen luonnonkala puhuttelee, kun ruuan hinta nousee ja ekologiset arvot painavat kulutusvalinnoissa. Kuluttajat pyrkivät suosimaan lähiruokaa ja vähentämään hävikkiä. Kalliille ja herkästi pilaantuvalle lohelle etsitään vaihtoehtoja.
Kalasäilykkeiden tuoteryhmässä tonnikala on kuitenkin ylivoimainen ykkönen Suomessa. Viime vuosina tonnikalan pyynnin epäeettisyydestä on puhuttu, mutta sen osuus kalasäilykkeiden myynnistä on yhä 90 prosenttia.
Oksa uskoo, että suomalaiset kalasäilykkeet kasvattavat suosiotaan lähivuosina, etenkin, jos hinnat laskevat tehokkaampien tuotantoprosessien myötä. Säilöntä pehmentää ruodot ja siten tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää kuluttajille muuten hankalia kaloja, kuten muikkuja, haukea tai särkeä.
Myös Emma Ranne on kuluneena vuonna käyttänyt suomalaisista luonnonkaloista valmistettuja säilykkeitä. Viime kesänä hän kuvasi Instagramiinsa salaattiannoksen, jossa hän hyödynsi kotimaista silliä.
”Mutta vähän opettelemista se yhä on. Suomalaisten kalojen pakkaukset eivät ehkä tunnu tarpeeksi kutsuvilta.”
Jos buumi jatkuu entiseen malliin, ehkä vietämme ensi vuonna kuumaa purkkikalakesää.
