Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Ruotsi | Ruotsin valtio­päivät kokoontui ensi kertaa – Ruotsi­demokraatit nousi puhe­miehistöön, ehdokkaan evoluutio- ja aborttikannat herättivät keskustelua

Ruotsin valtiopäivien puhemiehenä jatkaa maltillisen kokoomuksen Andreas Norlén. Ruotsidemokraattien Julia Kronlid valittiin toiseksi varapuhemieheksi.

Ruotsidemokraattien Julia Kronlid valittiin toiseksi varapuhemieheksi. Kronlid nousi valtiopäiville vuonna 2010, kun ruotsidemokraatit sai läpi ensimmäiset edustajansa. Kuva:  Magnus Laupa

Tukholma

Ruotsin valtiopäivät kokoontui ensimmäistä kertaa vaalien jälkeen valtiopäivätalolla Tukholmassa maanantaina.

Valtiopäiville nousi 100 uutta edustajaa, joista suurin osa oli täysin uusia edustajia ja osa valtiopäiville palaavia. Valtiopäivillä istuu 349 edustajaa.

Oikeistoblokin puolueilla on valtiopäivillä 176 paikkaa, ja punavihreällä blokilla on 173 paikkaa.

Maanantaina valtiopäivät äänestää keskuudestaan puhemiehen ja kolme varapuhemiestä. Puhemiehen vaalilla on tärkeä symbolinen merkitys, vaikkei puhemiehellä olekaan poliittista valtaa.

Ruotsin muodollisessa hierarkiassa puhemies on korkeammalla kuin pääministeri. Korkeammalla on vain kuningas.

Valtiopäivät äänesti seuraavaksi puhemieheksi maltillisen kokoomuksen Andreas Norlénin, joka toimi puhemiehenä myös edellisellä vaalikaudella.

Oikeistoblokin puolueet maltillinen kokoomus, ruotsidemokraatit, kristillisdemokraatit ja liberaalipuolue kertoivat viikonloppuna olevansa esityksestä yksimielisiä.

Myös muut puolueet tukivat esitystä, ja valtiopäiväedustajat äänestivät Norlénin puolesta yksimielisesti.

Maltillista kokoomusta edustava Andreas Norlén puhemieheksi valintansa jälkeen valtiopäivillä. Kuva:  Magnus Laupa

Ensimmäiseksi varapuhemieheksi valittiin sosiaalidemokraattien Kenneth G. Forslund, joka on toiminut valtiopäivien ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana. Forslund oli tärkeässä roolissa sosiaalidemokraattien Nato-kannan muodostamisessa.

Lue lisää: Ruotsin Nato-jäsenyys on kiinni sosiaalidemokraateista – Näin puolueen ”yksi äänekkäimmistä Nato-keskustelijoista” kuvaa ajatteluaan

Oikeistoblokin puolueet esittivät toiseksi varapuhemieheksi ruotsidemokraattien Julia Kronlidia. Tästä esityksestä Ruotsissa on keskusteltu eniten. Ruotsidemokraattien nouseminen puhemiehistöön olisi suuri muutos Ruotsin politiikassa.

Äänestyksessä koettiinkin yllätys.

Kronlid sai ensimmäisessä puhemiesäänestyksessä 173 ääntä, mikä ei riittänyt valintaan. Äänimäärä kertoo siitä, että jotkut oikeiston blokissa lipesivät jostain syystä yhteisestä rintamasta.

Kronlid valittiin kuitenkin puhemiehistöön seuraavassa äänestyksessä, jossa hän sai 174 ääntä, eli enemmän kuin puolet valtiopäivillä paikalla olleiden äänistä.

Sosiaalidemokraatit ja keskustapuolue äänestivät tyhjää. Ympäristöpuolue ja vasemmistopuolue äänestivät Kronlidia vastaan ja oman ehdokkaansa, ympäristöpuolueen Janine Alm Ericsonin puolesta.

Ympäristöpuolue ja vasemmistopuolue kritisoivat Kronlidin esittämistä puhemiehistöön. Ympäristöpuolueen Annika Hirvonen toi puheenvuorossaan esille ruotsidemokraattien natsitaustan.

Hirvosen mukaan ruotsidemokraattien äänestäminen puhemiehistöön tarkoittaa ääntä rasismille ja abortinvastustukselle.

Keskustapuolueen väistyvä puheenjohtaja Annie Lööf ei tukenut ruotsidemokraattien esitystä toiseksi varapuhemieheksi. Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson istui valtiopäivillä Lööfin vieressä. Kuva:  Magnus Laupa

Julia Kronlid kommentoi äänestystä HS:lle hieman ennen kuin valtiopäiväedustajat siirtyivät saliin äänestämään.

”Meidän on kunnioitettava demokratiaa. Meillä on ollut käytäntö, jossa pyrimme valitsemaan puhemiehet puolueiden koon perusteella. Olemme tehneet juuri mahtavan vaalituloksen, ja meistä tuli Ruotsin toiseksi suurin puolue. On itsestäänselvää, että meidän on saatava paikka puhemiehistössä”, Kronlid sanoi.

Valtiopäivätalolla Kronlid sai vastata myös ruotsalaistoimittajien kysymyksiin liittyen hänen abortti- ja evoluutiokantoihinsa.

Kronlid on esittänyt rajoituksia aborttioikeuteen ja on kyseenalaistanut evoluutioteorian. Kronlid ei itse usko evoluutioteoriaan, ja hänen mielestään sitä tulisi opettaa kouluissa vain teoriana muiden joukossa.

Aborttiin liittyen media ja poliitikot ovat nostaneet esiin Kronlidin vanhoja kommentteja. Kronlid on esimerkiksi vaatinut, että hoitohenkilökunta voisi kieltäytyä aborttien tekemisestä.

Vielä vuonna 2019 ruotsidemokraatit halusi muuttaa Ruotsin aborttilakia niin, että aborttia ei saisi tehdä 12:nnen raskausviikon jälkeen. Ruotsissa raskauden voi keskeyttää lain mukaan 18 raskausviikolle saakka. Nyt ruotsidemokraatit kannattaa Ruotsin nykyistä aborttilainsäädäntöä.

Ruotsalaislehti Dagens Nyheter kysyi Kronlidilta hänen abortti- ja evoluutiokannoistaan.

Kronlidin mukaan on epäolennaista keskittyä kysymyksiin, joilla ei ole tekemistä hänen mahdollisen puhemiespaikkansa kanssa. Hän vetosi siihen, että ruotsidemokraatit on jo muuttanut aborttikantansa yhdenmukaiseksi nykyisen aborttilainsäädännön kanssa.

Evoluutiokysymykseen hän ei halunnut ottaa kantaa, koska kysymys ei hänen mukaansa kuulu hänen poliittisiin tavoitteisiinsa.

HS:lle Kronlid sanoi toivovansa, että Ruotsissa edessä oleva vallanvaihto tulee tekemään Ruotsista paremman maan.

”Toivottavasti se tarkoittaa, että Ruotsista tulee jälleen hyvä maa. Että saamme rikollisuuden kuriin ja järjestyksen Ruotsiin.”

Hallitusneuvottelut jatkuvat Ruotsissa maltillisen kokoomuksen johdolla. Tuore puhemies Andreas Norlén sanoi valintansa jälkeen tapaavansa puheenjohtaja Ulf Kristerssonin keskiviikkona.

Norlén uskoo, ettei hallitusneuvotteluissa mene tällä kertaa niin kauaa kuin viimeksi, jolloin hallitusneuvottelut kestivät yli neljä kuukautta. Hän ei kuitenkaan halunnut vielä arvioida, miten pitkään neuvottelut voivat tällä kertaa kestää.

”Todennäköisesti neuvotteluihin kuluu jonkin verran aikaa”, hän sanoi SVT:lle.

Ulf Kristerssonin mukaan hallitusneuvottelut sujuvat hyvin. Kristersson sanoi medialle, että neuvotteluiden ensimmäinen iso askel oli blokin puolueiden yksimielisyys puhemiesesityksissä ja valiokuntapaikkojen jaossa.

Puolueet ovat sopineet, että ruotsidemokraatit saa kahdeksan valiokunnan puheenjohtajuuden tai varapuheenjohtajuuden. Maltillinen kokoomus puolestaan saa neljä puheenjohtajapaikkaa, kristillisdemokraatit ja liberaalipuolue kaksi.

Julia Kronlid sanoi HS:lle pitävänsä erityisesti valiokuntien puheenjohtajuuksia ruotsidemokraateille tärkeinä.

”Me priorisoimme asiapolitiikkaa, ja siinä valiokunnilla on merkitystä.”