Sisäisissä asiakirjoissa kerrottiin hallituksen Ruotsin poliisille esittämistä uusista vaatimuksista.
Ruotsin oikeusministeri Gunnar Strömmer EU-oikeusministerien epävirallisessa kokouksessa Tukholmassa perjantaina. Kuva: Jessica Gow / AFP
Hanna Freyborg HS
Viime viikkojen poikkeuksellisen raju väkivaltakierre räjähdyksineen on saanut ruotsalaiset huolestumaan maansa poliisin toimintakyvystä.
Etenkin Tukholmassa käynnissä oleva väkivallan aalto on näkynyt myös poliisin omassa organisaatiossa. Parhaassa työiässä olevia poliiseja on irtisanoutunut tehtävistään.
Poliisi on saanut ruotsalaisilta moitteita myös siitä, että Ruotsin poliisin 114 14 -neuvontapuhelimen vastausaika on kohtuuttoman pitkä. Muitakin epäkohtia on, ja mediassa ja sosiaalisessa mediassa on käyty kiivaana keskustelua poliisin kyvystä toimia.
Ruotsin hallitus on vaatinut maan poliisijohtoa vastuuseen tilanteesta. Asia käy ilmi Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n haltuunsa saamista asiakirjoista.
Ruotsin oikeusministeri, kokoomuksen Gunnar Strömmer päätti joulukuussa, että hallitus ja poliisi kokoontuvat jatkossa viikoittain seuraamaan tilannetta.
Sen jälkeen ammuskelut ja räjähdykset ovat seuranneet toisiaan. Ruotsissa on räjähtänyt kuukauden aikana 17 kertaa, viimeksi varhain perjantaiaamuna lähiössä Tukholman länsipuolella.
Samalla kansalaisten asenne poliisijohtoa kohtaan on kiristynyt entisestään.
”Hallitus odottaa poliisilta voimakkaita toimenpiteitä”, 5. tammikuuta pidetyn viikkokokouksen muistiinpanoissa lukee. SVT on nähnyt muistiinpanot.
Viikkokokouksiin osallistuvat oikeusministeri tai valtiosihteeri sekä poliisin ylin johto. Tukholmassa on järjestetty lisäksi moniammatillisia palavereja päivittäin.
Kokouksissa on käyty läpi varsinaista rikoksentorjuntaa, uusien poliisien palkkaamiseen liittyviä asioita sekä poliisin heikkoa tavoitettavuutta.
Poliisiasioissa soittava ruotsalainen joutuu odottamaan puhelinjonossa kohtuuttoman pitkään. Poliisijohto on selittänyt asiaa resurssipulalla: viime vuonna passihakemusten määrä ruuhkautui pahasti, jonka vuoksi osa henkilöstöstä siirrettiin pika-aikataululla töihin passinkäsittelyyn.
Keskustelua on aiheuttanut myös poliisin kyky rekrytoida henkilöstöä. Poliisin tilastot osoittavat, että kerran poliisista irtisanoutuneet eivät kovin mielellään palaa samoihin töihin.
Maltillisen kokoomuksen kansanedustaja Fredrik Kärrholm on itse entinen poliisi. Hän pitää Ruotsin poliisin johtamiskulttuuria surkeana.
”Jos yksityistä yritystä olisi johdettu kuten poliisia johdetaan, se yritys olisi kyllä mennyt konkurssiin”, Kärrholm sanoi SVT:lle.
Kärrholmin luonnehti lisäksi poliisin johtoa ”typeräksi”.
Joukko ruotsalaispoliiseja on kertonut sosiaalisen median tileillään, että hallituksen esittämät uudet vaatimukset ovat saaneet poliisilaitosten johdon keskittymään pelkkiin lukuihin, sillä poliisijohto haluaa saada tilastot näyttämään mahdollisimman kauniilta.
Oikeusministeri Strömmerin mukaan tilastojen kaunistelua on jatkossa vältettävä kaikin mahdollisin keinoin.
”Ei yksinkertaisesti saa olla niin, että esimerkiksi liikennerikostuomio olisi samanarvoinen kuin murhatuomio”, Strömmer sanoi.
