Turkki on lähettänyt hyviä signaaleja Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden suhteen, Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson kertoo.
Pääministeri on tiistaina kommentoinut Suomen, Ruotsin ja Turkin viime perjantaina käymiä neuvotteluita Ruotsin uutistoimisto TT:lle. Hänen mukaansa tuolloin käydyt keskustelut sujuivat ”erittäin hyvin”.
– Se oli ensimmäinen kerta, kun Turkki selvästi ilmaisi, että Ruotsi todella toteuttaa ja toimittaa sen, mistä sovimme Ruotsin, Suomen ja Turkin välillä, hän sanoo.
– Se oli hyvä signaali.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan toivoi marraskuun alussa järjestetyn tapaamisen jälkeen, että seuraavassa kohtaamisessa syntyisi ”hieman myönteisempi kuva”. Erdoğanin toive näyttää toteutuneen.
Kristersson korostaa, että Ruotsi täyttää oman osuutensa osapuolten välisestä sopimuksesta. Hän muun muassa huomauttaa hiljattain tehdystä perustuslain muutoksesta, jonka luo edellytykset uudelle terrorismilaille.
Vaikka Turkin kanssa on edistytty, Kristersson suhtautuu asiaan edelleen rauhallisesti. Hän muistuttaa Turkissa kesäkuussa järjestettävistä presidentin- ja parlamenttivaaleista, jotka vaikuttavat Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakuprosessiin.
Pääministerillä ei olekaan mitään kiveen lyötyä aikataulua asian suhteen.
– Rehellinen vastaus on, että se voi tapahtua koska tahansa, mutta Turkki päättää siitä. Se on melko selvää, hän sanoo TT:lle.
– Kaikissa maissa kotimaan politiikalla on roolinsa, se pitää kutinsa niin Ruotsin kuin Turkin kohdalla.
Haavisto: ”Aina on toivoa”
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessista keskusteltiin uudelleen Romanian Bukarestissa järjestettävässä Naton ulkoministerikokouksessa tänään tiistaina.
Suomen ja Ruotsin ulkoministerit Pekka Haavisto ja Tobias Billström tapaavat Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlun.
Haavisto paljasti aiemmin tiistaina Iltalehdelle, mitä hän aikoo turkkilaiskollegalleen sanoa.
– Korostamme sitä, että koko Itämeren alueen turvallisuus ja koko Nato-alueen turvallisuus näissä olosuhteissa vaatisi sen, että Suomi ja Ruotsi ovat täysjäseniä Natossa, hän kertoi.
– Tämä on viesti, joka on tullut hyvin monelta meidän naapureiltamme Pohjoismaista ja Baltian maista.
Kristerssonin tavoin myös Haavisto suhtautuu ratifiointia koskevaan aikatauluun rauhallisen toiveikkaasti. Hän tyytyi toteamaan vain, että ”aina on toivoa”.
