Saamelaiskäräjien täyskokous tekee tiistaina päätöksen saamelaiskäräjien kannasta lakiesitykseen uudesta saamelaiskäräjälaista. Lakiesitys jakaa saamelaiskäräjien jäsenten mielipiteitä. HS näyttää osan keskustelusta suorana noin kello 11 alkaen.
Saamelaiskäräjien täyskokous käsittelee tiistaina hallituksen esitystä saamelaiskäräjälain muuttamisesta. Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokous järjestettiin Inarissa helmikuussa 2020. Kuva: Jukka Gröndahl / HS
Roosa Oksanen HS
Saamelaiskäräjien täyskokous käsittelee tiistaina hallituksen esitystä saamelaiskäräjälain muuttamisesta. Täyskokous tekee päätöksen saamelaiskäräjien virallisesta kannasta lakiesitykseen.
HS näyttää osan keskustelusta suorana noin kello 11 alkaen.
Suomen hallitus antoi toissa viikolla eduskunnalle esityksen saamelaiskäräjälain muuttamisesta. Lakiin ehdotetut muutokset edellyttävät saamelaiskäräjien hyväksyntää.
Saamelaiskäräjälakia on yritetty Suomessa uudistaa kolmen hallituksen aikana. Vuonna 2015 lakiehdotus kaatui eduskunnassa. Vuonna 2018 saamelaiskäräjät puolestaan hylkäsi esityksen uudeksi saamelaiskäräjälaiksi.
Lue lisää: Hallitus antoi esityksen saamelaiskäräjälaista – Kolme keskustan ministeriä äänesti vastaan
Lakiesityksen tavoitteena on edistää saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista. Keskeisimmät muutokset voi kiteyttää neljään kokonaisuuteen.
Ensimmäinen kokonaisuus liittyy siihen, että saamelaiskäräjälain määritelmä saamelaisesta ehdotetaan korvattavaksi säännöksellä siitä, millä kriteereillä saa äänestää ja asettua ehdolle saamelaiskäräjillä.
Jatkossa äänioikeuden saisi, jos henkilö itse tai vähintään yksi hänen vanhemmistaan, isovanhemmistaan tai isoisovanhemmistaan on oppinut saamen ensimmäisenä kielenään. Nykyiseen määritelmään nähden kielikriteeriä laajennetaan yhdellä sukupolvella.
Vaalioikeuden saisivat myös ne, joiden vanhemmista yksi on merkitty äänioikeutetuksi lain voimaantulon jälkeisissä vaaleissa.
Jatkossa esi-isän lappalaismerkintä historiallisissa dokumenteissa ei sen sijaan enää antaisi äänioikeutta saamelaiskäräjillä. Nykyisen saamelaiskäräjälain mukaan saamelainen on myös sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa.
Suomi on saanut YK:n ihmisoikeuskomitealta ja rotusyrjinnän vastaiselta komitealta moitteita siitä, että Suomessa korkein hallinto-oikeus on päästänyt saamelaiskäräjien vaaliluetteloon lappalaispykälän perusteella henkilöitä, jotka saamelaiskäräjät itse oli torjunut.
Toinen kokonaisuus koskee muutoksenhakuprosessia. Saamelaiskäräjien asettama vaalilautakunta päättää henkilön merkitsemisestä vaaliluetteloon hakemuksen perusteella. Esityksessä ehdotetaan perustettavaksi lisäksi erillinen muutoksenhakuelin, jolle vaalilautakunnan päätöksestä voi valittaa.
Muutoksenhakuelimen jäsenet nimitettäisiin saamelaiskäräjien ehdotuksesta. Sen myötä päävastuu vaaliluetteloa koskevista asioista olisi selkeämmin saamelaisten toimielimillä. Ylimpänä muutoksenhakuasteena säilyisi korkein hallinto-oikeus.
Lisäksi lakiesityksessä pyritään vahvistamaan yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitetta niin, että viranomaisten ja saamelaiskäräjien yhteistyö painottuu aiempaa enemmän. Neuvottelut saamelaiskäräjien kanssa olisi jatkossa käytävä kaikista toimenpiteistä, joilla voi olla erityinen merkitys saamelaisille.
Neljäs olennainen uudistus on se, että äänioikeutettujen mahdollisuutta äänestää saamelaiskäräjien vaaleissa pyritään lakiesityksessä helpottamaan erilaisilla toimilla. Nykyinen järjestelmä on monelta osin vanhanaikainen.
Lakiesitys jakaa saamelaiskäräjien jäsenten mielipiteitä. Osa jäsenistä on hakenut lakiesitykselle YK:lta täytäntöönpanokieltoa.
Lakiesitystä vastustavat saamelaiskäräjien jäsenet katsovat, että esitys syrjii osaa saamelaisista ja että se antaisi tietylle saamelaiskäräjien ryhmittymälle oikeuden päättää, ketkä saavat äänestää vaaleissa.
Lue lisää: Osa saamelaiskäräjien jäsenistä hakenut lakiesitykselle YK:lta täytäntöönpanokieltoa
He ajattelevat, että lakiesityksen myötä osalta saamelaisista poistettaisiin äänioikeus saamelaiskäräjävaaleissa.
Osa saamelaiskäräjien jäsenistä myös kokee, että he ovat jääneet alakynteen saamelaiskäräjien päätöksenteossa ja ettei heitä ole kuultu riittävästi lakiesityksen valmistelussa.
Lue lisää: Saamelaiskäräjien jäsenet kertovat, mitä he ajattelevat lakiuudistuksesta
Lue lisää: Kuka on saamelainen? Tästä hallitusta repivässä saamelaiskiistassa on kyse
