Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikon mukaan Mikko Kärnän kirjoitukset eivät olisi kansanedustajan arvon mukaisia. Kärnä ei ollut kirjoitusten aikaan kansanedustaja.
Rasismi, vihamielinen puhe tai ihmisten leimaaminen on aina tuomittavaa.
Näin toteaa valtiovarainministeri, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko Ylen Politiikkaradion haastattelussa.
Viime viikolla keskusteluun nousivat keskustan kansanedustajan Mikko Kärnän yli kymmenen vuotta vanhat kirjoitukset saamelais- ja maahanmuuttajavastaiseen blogiin.
Blogissa on kirjoitettu muun muassa, että ”saamelaisneuvosto on rasistinen ja etnosentrinen järjestö”.
Saarikon mukaan vastaavista kirjoituksista tai puheista tulisi keskustan kansanedustajalle seurauksia, mutta Saarikon käsityksen mukaan kirjoitukset on tehty ennen kuin Kärnästä tuli kansanedustaja.
– Kansanedustajan arvokkaaseen käytökseen tuota ei voisi pitää sopivana, Saarikko sanoo.
Kärnä on yksi saamelaiskäräjälain nykyisen esityksen vastustajista. Saarikon mukaan Kärnällä on perustellut mielipiteet nykyisestä saamelaiskäräjälaista.
Saamelaiskäräjälain ytimessä on kysymys siitä, kuka saa edustaa saamelaisia saamelaiskäräjillä, joka edustaa saamelaisia, jakaa kulttuuriavustuksia ja antaa lausuntoja saamelaisaluetta koskeviin asioihin, kuten maankäyttöön.
Saarikko: maatalouden tukea pitäisi hakea
Hallitus neuvottelee parhaillaan maatalouden tuesta. Ylen tietojen mukaan tuki olisi kutistumassa 300 miljoonasta eurosta 100 miljoonaan euroon.
– Olemme valmiita maatalouden tukeen, mutta tästä pitää löytää yhteinen ymmärrys hallituskumppaneiden kanssa, Annika Saarikko sanoo Politiikkaradion haastattelussa.
Saarikon mielestä tuen mittakaavan pitäisi olla sellainen, että se kohdistuu niille, jotka sitä eniten tarvitsevat lannoitteiden ja sähkön hinnan nousun vuoksi
– Minusta paras malli olisi kustannustuki, haettava tuki, niille tiloille, jotka sitä eniten tarvitsevat, Saarikko sanoo.
Saarikon mielestä suurimman tuen tiloille pitää löytyä kaupan alalta ja teollisuudelta. Saarikko painottaa reilun korvauksen merkitystä maanviljelijöiden tuotteista.
– Sopimushintoja on korotettu sodan alun jälkeen ja pidän sitä viisaana. Uskon, että hyvä vuoropuhelu voi jatkua.
Saarikon mielestä vuoropuhelulla kaupan ja teollisuuden kanssa voidaan varmistaa ruokaturva.
Saarikon mielestä 700 miljoonaa euroa sote-alueille on liikaa
Maataloustukien lisäksi keskusta on vaatinut myös ylimääräistä lapsilisää. Saarikko perustelee tukea sillä, että lapsilisä ei nouse hintojen noustessa toisin kuin esimerkiksi eläkkeet.
Saarikon mukaan sekä lapsilisä että maataloustuki mahtuvat hallituksen talousraameihin.
Sen sijaan SDP:n esitys 700 miljoonan eurosta vuoden alussa aloittaville hyvinvointialueille eli sote-alueille ei saa vihreää valoa Saarikolta.
– Tuo pääministerin esittämä mittakaava on kaukana siitä, mikä talouden raameihin mahtuu, Saarikko sanoo.
Lisävelan ottamiseen tai talouden kehysten ylittämiseen keskusta ei Saarikon mukaan suostu. SDP:n mukaan raha hyvinvointialueille olisi hoitovelkaa varten. Varsinkin koronapandemian aikana jonot terveydenhuoltoon ovat pidentyneet.
Saarikon mukaan hallituksen poliittiset erimielisyydet ovat olleet koko hallituskauden ajan olemassa eikä keskustan olo hallituksessa ole ollut ”kotoisaa”.
Ministerin mielestä hallituksen toimintakykyisyys kriisien aikana on ollut kuitenkin tärkeää.
– Oleellista on, että kaikissa isoimmissa asioissa, Nato-jäsenyydessä, koronahoidossa, energiakriisin ratkaisussa ja inflaatiotoimissa osana syksyn budjettiriihtä hallitus on päässyt mallikkaasti ratkaisuun, Saarikko sanoo.
