Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Sadat ihmiset peruneet lahjoituksiaan Amnestylle kohuraportin jälkeen – "Emme tajunneet, että tällaista kritiikkiä voisi tulla"

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty kirjoitti viime viikolla julkaistussa raportissaan, että Ukrainan taistelutaktiikat ovat vaaraksi siviileille.

Raportti keräsi välittömästi runsaasti kritiikkiä. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin mielestä Amnesty yritti armahtaa "terroristivaltio" Venäjän ja siirtää vastuuta hyökkääjältä uhrille.

Myös Ukrainan presidentin hallinnon neuvonantaja Mihailo Podoljak reagoi raporttiin syyttämällä ihmisoikeusjärjestöä osallistumisesta Venäjän disinformaation ja propagandan levittämiseen.

Kohuttua Ukraina-raporttia kritisoi Iltalehden haastattelussa myös kenraalimajuri evp. Pekka Toveri.

– Tässä raportissa on kohtuuttomasti ryöpytetty Ukrainaa. Ehdottomasti pitää valvoa ja puuttua sodankäynnissä tapahtuviin virheisiin, mutta vähän pitäisi miettiä, miten se tehdään, Toveri lataa.

– Sodan oikeussääntöjen rikkominen ei välttämättä ole sotarikos sellaisenaan. Raportin sisältö on aika törkeää leimaamista ilman selkeää näyttöä siitä, että on tehty jotain selkeitä laittomuuksia, hän jatkaa.

Toverin mukaan vastaavien raporttien tarkoituksena olisi se, että sodassa käytävää toimintaa pystytään parantamaan.

– Nyt Ukraina ei ole saanut edes mahdollisuutta antaa vastinetta raportissa esitetyille väitteille. Ukrainan hallitus ja asevoimat pyrkii pääsääntöisesti noudattamaan kansainvälisiä sopimuksia ja sodan oikeussääntöjä.

”Höpö höpö -puhetta”

Amnesty perustelee raportissa väitteensä sille, että Ukrainan armeija on perustanut tukikohtia kouluihin ja sairaaloihin, joiden ympäristössä on runsaasti asutusta.

Raportin mukaan tällaiset taktiikat rikkovat kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja vaarantavat siviilejä, koska ne tekevät siviiliobjekteista sotilaallisia kohteita.

Pekka Toveri kertoo, että siviileistä tyhjennettyjä kouluja voi ottaa sotilaalliseen käyttöön. Näin tehdään hänen mukaansa myös Suomen Puolustusvoimien rauhanajan suunnitellussa.

– Raportissa sanotaan, ettei kouluja saisi käyttää sotilastukikohtina. Se on ihan höpö höpö -puhetta. Siviileistä tyhjennetty koulu on vain rakennus. Koulu on helppo ottaa julkisena tilana puolustuskäyttöön, Toveri sanoo.

Myös sairaaloita voidaan Toverin mukaan käyttää tarvittaessa sotilaalliseen käyttöön.

– Tällöin siirrettään siviilipotilaat pois ja sitä käytetään sotilassairaalana. Sodan oikeussääntöjen mukaan siellä voi olla myös aseistettuja sotilaita suojaamassa haavoittuneita ja hoitohenkilökuntaa, hän sanoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Pekka Toveri kommentoi Amnestyn raportin väitteitä: ”Jäävät täysin heitoiksi ilmaan”. Pete Anikari

Amnesty vastaa

Amnestyn Suomen-osasto seisoo raportin sisällön takana. Järjestön Suomen-osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson perustelee päätöstä Iltalehdelle.

Johanssonin mukaan raportin on tehnyt järjestön kokeneimmat kriisitutkijat, joilla on kokemusta vastaavista sotatilanteista.

– He ovat olleet kuuden kuukauden ajan säännöllisesti sota-alueella Ukrainassa ja raportoineet enimmäkseen venäläisten sotarikoksia, Johansson sanoo.

– Samalla he ovat havainneet tilanteita, joissa ukrainalaissotilaat asemoituvat siviilien keskuuteen antamatta heille aikaa evakuoida ja joissain tilanteissa jopa sanomatta mitään. Tämä on meidän tulkintamme mukaan kansainvälisen humanitäärisen oikeuden loukkaus, hän jatkaa.

Johanssonin mukaan vastaavista tilanteista on nähty useita esimerkkejä. Hänen mukaansa raporttia tukevat aikaisemmin julkaistut YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston ja ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin raportit sekä toimittajien kirjoitukset.

– Niissä on tultu suurin pirtein samanlaiseen tulokseen kuin meidän raportissa. Meillä ei ole mitään syytä olla epäilemättä raportin todenperäisyyttä ja haastatteluja, mitä tutkijamme ovat paikan päällä tehneet, hän sanoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Amnestyn Suomen-osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson: ”Meillä ei ole mitään syytä olla epäilemättä raportin todenperäisyyttä”. STT:n tiedotepalvelu

Venäjän propaganda-ase

Muun muassa useat Venäjälle kuuluvat suurlähetystöt ovat jo käyttäneet Amnestyn julkaisemaa raporttia propaganda-aseena.

Amnesty on arvostellut aikaisemmissa raporteissaan myös Venäjää suorasanaisesti. Pekka Toverin mukaan Ukrainan sodan lähtöasetelmaa ei kuitenkaan ole otettu raportissa tarpeeksi hyvin huomioon.

– Lähtöasetelma on se, että Venäjä on laiton hyökkääjä ja Ukraina on laillinen puolustaja. Kyllä raportissa pitäisi mainita ja ottaa huomioon se, että Venäjä käyttää häikäilemättä tätä propagandavälineenä. Nyt Venäjä oikeuttaa tarkastamattomilla väitteillä sotarikoksiaan, hän sanoo.

Amnestyn Johansson uskoo, ettei Venäjän propagandalla ole vaikutusta ”ainakaan länsimaihin.” Hänen mukaansa venäläiset ovat olleet täysin hiljaa Amnestyn aikaisemmin julkaistuista raporteista, joissa on kirjoitettu maan vakavista sotarikoksista.

– Venäjän tekopyhyys on todella läpinäkyvää. Oletan, että laajempi yleisö Suomessa ja länsimaissa osaa lukea ja tulkita Venäjän tekopyhyyttä, hän sanoo.

Muun muassa Venäjän Britannian-suurlähetystö on Amnestyn raportista. Kuvakaappaus/ Twitter

Amnesty: Mokasimme viestinnässä

Amnestyn kansainvälinen osasto pyysi sunnuntaina anteeksi torstaina ilmestyneen raporttinsa aiheuttamaa ”ahdistusta ja vihaa”.

Johansson myöntää, että raportin kontekstissa olevat tiedot olivat liian yleisellä tasolla ja ”puutteellisia”.

– Oli aivan liian helppo tulkita se väärin. Mielestämme monet ovat jopa tahallisesti halunneet tulkita sen väärin. Samalla myönnämme, ettei meidän viestintämme ole ollut parasta mahdollista. Meidän olisi pitänyt olla parempia, jotta viestimme olisi mennyt paremmin perille, hän sanoo.

Monet suomalaiset ovat kertoneet julkisesti peruvansa Amnestyn kuukausilahjoituksensa kohutun raportin julkaisun jälkeen. Amnestyn Suomen-osasto käy parhaillaan läpi, kuinka moni on perunut lahjoituksensa.

– Sanoisin, että noin 400 ilmoitusta on tullut. Jatkamme viestintää heidän kanssaan ja pyrimme vastaamaan heidän kysymyksiinsä. Katsomme, haluaisivatko he kenties jatkaa lahjoittamista, jos pystymme vakuuttamaan, että raportti on hyvä, Johansson sanoo.

Johanssonin mukaan Amnestyn Suomen-osastolla on kaiken kaikkiaan noin 15 000– 20 000 kuukausilahjoittajaa Suomessa.

Johanssonin mukaan järjestön tulee nyt selvittää virhettä ja palauttaa luottamus järjestön tukijoille ja laajemmalle yleisölle. Raporttiin kohdistuva kritiikki tuli järjestölle yllätyksenä.

– Mokasimme, sillä emme tajunneet, että tällaista kritiikkiä voisi tulla.