Euroopassa sammutellaan jo valoja ja Suomeenkin povataan mahdollista sähköpulaa. Sähköntuotannon lisääminen olisi siis tärkeää.
Eurajoella sijaitseva Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitos on koekäyttövaiheessa, joka jouduttiin keskeyttämään kesäkuussa teknisen vian takia. Kuva: Outi Neuvonen / HS
Laura Kukkonen HS
Olkiluodon kolmosreaktorin piti alkaa hyrrätä jo toukokuussa 2009. Reilut 13 vuotta myöhemmin laitoksen kaupallisen käytön alkaminen häämöttää joulukuussa 2022.
Pahasti myöhästyneeseen reaktoriin kohdistuu nyt valtavat odotukset.
Venäjän energiavirtojen ehtyessä Eurooppa on energiakriisin partaalla ja Suomikin varautuu mahdolliseen sähköpulaan.
”Olisi hyvin tärkeää saada Olkiluoto 3 käyttöön ennen talvea, jotta voitaisiin välttää hankalammat sähköpulatilanteet. Ilman sitä saatetaan joutua ottamaan rajoitustoimenpiteitä käyttöön suuremmalla todennäköisyydellä”, suunnittelupäällikkö Timo Kaukonen Fingridistä sanoo.
Lue lisää: Näin Suomi varautuu sähköpulaan: Pahimmillaan sähköt katkaistaisiin osassa maata pariksi tunniksi
Lopulta Olkiluoto 3:n sähköntuotannon on määrä olla tasolla, jossa laitos tuottaa noin 14 prosenttia Suomen sähkön kokonaiskulutuksesta. Laitoksen suunniteltu täysi teho on noin 1 600 megawattia.
Vuonna 2020 sähkön kokonaiskulutuksesta 82 prosenttia katettiin kotimaisella tuotannolla ja 18 prosenttia sähkön nettotuonnilla. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) on todennut, että Olkiluoto 3:n käynnistyminen nostaa omavaraisuuden reilusti yli 90 prosentin.
Myös kantaverkkoyhtiö Fingridin Kaukonen sanoo, että Olkiluodon kolmosreaktori tulee parantamaan Suomen sähköntuotannon omavaraisuutta merkittävästi. Olkiluoto 3 on käynnistyessään Suomen suurin yksittäinen voimalaitos. Nykyisin suurimpia ovat Olkiluodon kaksi ensimmäistä laitosta, joiden kummankin teho on 900 megawattia.
Kunhan kolmosreaktori toimii täysillä, koko Olkiluoto tuottaa kaiken kaikkiaan 30 prosenttia Suomen sähköstä.
”Olkiluoto 3 palauttaa Suomen tilanteen siihen, missä se oli ennen sotaa. Se korvaa vähän enemmän kuin mitä Venäjän tuonnin merkitys oli – edellyttäen että laitos pysyy verkossa”, Kaukonen sanoo.
Lue lisää: ”Olkiluoto 3:n ydinvoimala viivästyy jälleen” on tuttu lause suomalaisille, mutta nyt se on ihan oikeasti valmis – HS näyttää, millainen maailman kalleimpiin kuuluvasta rakennuksesta tuli
Jo pitkään nousussa olleen sähkön hinnan ennustetaan nousevan entisestään talvea kohti.
Energiateollisuuden energiamarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa sanoo, että Olkiluoto 3:lla on vaikutusta sähkönhintoihin erityisesti pitkällä aikavälillä. Nopeaa helpotusta ei ole näkyvissä.
Lokakuusta maaliskuun loppuun kestävällä ajanjaksolla sähkön kuluttajahintojen odotetaan olevan veroineen ja siirtohintoineen yli 50 senttiä kilowattitunnilta.
Jos sähkön markkinahinta on ollut viime aikoina vajaat 20 senttiä kilowattitunnilta, hinta voisi nousta markkinaodotusten mukaan yli 40 senttiin.
”Markkinoilla on edelleen korkeat hintaodotukset, joihin kaikki tunnetut tekijät on jo hinnoiteltu”, Salomaa sanoo.
Olkiluoto 3:n on kerrottu käynnistyvän joulukuussa, joten se kuuluu näihin tunnettuihin tekijöihin. Toisin sanoen hinnat voisivat kohota vielä odotettuakin korkeammalle, jos kolmosreaktori ei käynnisty suunnitellusti.
Sähkön Pohjoismaiden futuurihinnat hinnoittelevat sähkön vielä ensi tammi–maaliskuussa noin 300 euroon megawattitunnilta. Ensi vuoden huhti–kesäkuun ja etenkin heinä–syyskuun futuurit ovat jo tuntuvasti halvempia.
Fingridin Kaukonen ei aio spekuloida Olkiluoto 3:n mahdollisia vaikutuksia sähkön hintaan. Hän toteaa, että tasaista tuotantoa tarjoava ydinvoima voi loiventaa hintavaihtelua, kun esimerkiksi tuulivoimatuotannon määrä heilahtelee suuresti.
”Vaikka Olkiluoto tulee, talvella kulutus kasvaa ja hinnat ovat tosi korkealla”, Kaukonen sanoo.
Lue lisää: Sähkö on ennätyskallista, ja futuurit ovat yli kaksinkertaistuneet kesällä – tämä tavallisen suomalaisen pitää futuurihinnoista ymmärtää
Markkinoilla on muitakin riskejä ja epävarmuustekijöitä Olkiluodon käyttöönoton viivästymisen lisäksi.
Venäläisestä kaasusta riippuvaisessa Keski-Euroopassa on jo aloitettu energiansäästökampanjoita, joiden onnistuminen vaikuttaa yleiseen hintatasoon sähkömarkkinoilla.
Jos sähkönhinta Saksassa karkaa taivaisiin, se säteilee sähkömarkkinoiden kautta meillekin.
”Sota, maakaasutilanne ja säästökampanjoiden onnistuminen vaikuttavat sähkön tarjontaan ja hintoihin”, Energiateollisuuden Pekka Salomaa sanoo.
Talouskasvun sakkaaminen voisi myös vaikuttaa sähköjärjestelmään, koska laman myötä teollisuuden energiankysyntä heikkenisi.
Paljon riippuu talvesta. Jos kovat pakkaset kestävät pitkään, sähköjärjestelmä voi olla tiukalla. Jos tulee lauha ja tuulinen talvi, riskit ovat pienemmät.
Yksittäisten päivien osalta sähkönhintoihin vaikuttaa suuresti se, kuinka tuulista Suomessa on.
Lue lisää: Sähkön hinta hipoo ennätyksiä, taustalla tuuleton aamu ja ydinvoimalan vuosihuolto – saunan lämmitys voi maksaa jopa 10 euroa
Tuulivoiman täysi teho on tällä hetkellä Suomessa noin 4 000 megawattia. Sunnuntaina kovalla tuulella teho oli reilut 3 000 megawattia, mutta maanantaina teho tippui pariin sataan megawattiin, mikä näkyi sähkön pörssihinnan rajuna kohoamisena.
Loppuvuonna Suomeen on rakenteilla tuhat megawattia lisää tuulivoimatuotantoa, jolloin täysi teho kasvaa 5 000 megawattiin. Kuinka suuri osa tästä kulloinkin saadaan irti, on täysin säästä kiinni.
Suomi tuo ja vie sähköä yhtä aikaa. Esimerkiksi maanantaina 8. elokuuta Suomen sähkönsiirto Viron suuntaan oli aamupäivällä reilut 500 megawattia. Suomeen taas tuotiin sähköä yhteensä noin 2 400 megawatin teholla.
”Olemme osa eurooppalaisia yhteisiä sähkömarkkinoita. Sähköä pyritään siirtokapasiteetin puitteissa siirtämään sinne, missä se on kalliimpaa”, sanoo Energiaviraston johtava asiantuntija Antti Paananen.
Suomi ei enää tuo sähköä lainkaan Venäjältä. Suurinta sähköntuonti Suomeen on Ruotsista.
”Vaikka Venäjän tuonti on vaihdellut, se on ollut merkittävää. Toukokuusta lähtien Venäjän tuonti on poistunut kokonaan ja se korvautuu joko kotimaisella tuotannolla tai tuonnilla”, Paananen sanoo.
Yhteisillä sähkömarkkinoilla omavaraisuus ei ole ollut itseisarvo, koska sähkön tuonti on voinut olla halvempi vaihtoehto. Tuonnin osuus vaihtelee paljon. Tyynellä säällä ja kovilla pakkasilla syntyvässä kulutuspiikissä tuonti on voinut olla hyvinkin tärkeässä asemassa paikkaamassa omaa tuotantoa.
Esimerkiksi 15. tammikuuta 2021 Suomen sähkönkulutuksen tuntikeskiteho nousi 14 230 megawattiin kello kahdeksan ja yhdeksän välillä aamulla, ilmenee Fingridin julkistamista tiedoista.
Kulutuspiikin taustalla oli kireä pakkaskausi. Tuolloin Suomessa tuotettiin 9 620 megawatin teholla sähköä ja loput 4 610 megawattia tuotiin naapurimaista Ruotsista, Venäjältä ja Virosta. Huipun aikana sähköä tuotiin Ruotsista noin 2 500 megawatin, Venäjältä noin 1 470 megawatin ja Virosta 750 megawatin teholla.
Tyypillisesti tyyniä pakkaspäiviä on juuri tammi–helmikuussa, mutta viime talvena sähkönkulutusennätys tehtiin 8. joulukuuta.
Olkiluodon kolmosreaktorin koekäyttö alkoi viime talvena. Koekäyttö jouduttiin keskeyttämään kesäkuussa teknisen vian takia, mutta koekäytön on määrä jatkua maanantaina.
Koekäytön aikana tuotettu sähkö menee voimalayhtiö Teollisuuden Voiman (TVO) mukaan voimalan omistajien käyttöön omakustannehintaan. TVO:n suurin omistaja on energiakonserni Pohjolan Voima, jonka isoimmat omistajat puolestaan ovat metsäyhtiöt UPM ja Stora Enso. Lisäksi Pohjolan Voiman omistajina on lukuisia paikallisia sähköyhtiöitä.
Laitoksen on määrä tuottaa sähköä täydellä teholla syyskuussa, jonka jälkeen laitoksen kaupallinen käyttö alkaisi 10. joulukuuta. Olkiluodon tuottamaa sähköä jaetaan TVO:n mukaan 131 kuntaan Suomessa.
Jos Olkiluoto 3:n käynnistyminen viivästyy vielä joulukuustakin, Suomen sähköjärjestelmä voi olla vaikeuksissa.
”Olkiluoto on ratkaisevassa asemassa. On tärkeää saada vältettyä Suomen sähköpulatilanne. Jotenkin se talvi pitäisi hoitaa ilmankin sitä, mutta suuri tilaus Olkiluodolle on, jotta selvitään ilman säästö- tai rajoitustoimia”, Fingridin Kaukonen sanoo.
