Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Sähkön hinnat jäätävässä nousussa – alkuvuosi näyttää pahalta

Mistä sähkön spot- ja futuurihintojen nousu johtuu ja ovatko nousun syyt todellisia?

Sähkön hinta on helmikuussa 2023 huipussaan. Kuva:  Jussi Nukari / Lehtikuva

Sähkön hinta on ampaissut jälleen kovaan nousuun futuurimarkkinoilla, jotka heijastavat sähköyhtiöiden asiakkaille tekemien kiinteiden sähkösopimuksien hintaa.

Pohjoismaisessa raaka-aineiden futuuripörssissä sovitaan sähkön myynti- ja ostohinnat kuukausien ajaksi ja jopa tuleville vuosille.

Kun kuukausi takaperin Pohjoismaiden vuoden 2023 sähköfutuurit pyörivät 120 euron tuntumassa megawattitunnilta, nyt koko vuoden futuurihinta on jo reippaasti yli 200 euron. Nousu on 67 prosenttia vain kuukaudessa.

– Tässä näkyy se hermoilu, Energiateollisuuden johtaja Pekka Salomaa sanoo.

Elokuun lopulla lähikuukausien odotukset olivat yli 550 eurossa, ”nytkin ne ovat karmeat, vähän alle 500 euroa tammi-helmikuussa. Sitten hinnat laskivat ja nyt ovat taas palautuneet ylöspäin”.

Tammikuun futuurihinta on nyt 45,2 senttiä kilowattitunnilta, helmikuussa 47,9 senttiä ja maaliskuussa 39,58 senttiä tiistain hinnoilla.

Koko toisen vuosineljänneksen eli huhti-kesäkuun futuuri on nyt 291 eurossa megawattitunnilta ja sitä seuraava neljännes 167 eurossa.

Kallista koko Pohjolassa

Hinnat ovat nousseet tulevaisuuden toimituksia hinnoittelevien futuurien lisäksi myös spot-markkinoilla, jossa sovitaan päivää etukäteen osto- ja myyntihinnat. Marraskuun alussa hinnat olivat vielä kohtuutasolla, mutta lähtivät nousuun kuun puolessa välissä.

Sähkön seitsemän vuorokauden keskihinta on nyt 35,50 euroa. Kuva:  Markku Bärman

– Voi sanoa että tilanne on yhtenevä koko alueella (Pohjolassa). Ongelmia on sähkön tuotantopuolella ydin- ja tuulivoimassa, ja taustalla on Euroopan korkea hintataso, kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen sanoo.

– Suomi on ollut kiinni aika hyvin jopa Etelä-Ruotsin hinnassa, joten tämä ei ole kotitekoista.

Pakkaskelit tietysti nostavat hintoja.

Yhteisvoimaloissa varautumista

Lisäksi on arveltu, että niin kutsuttu vastapainetuotanto, hintaa alas painava sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten tuotanto, ei myöskään pyöri yhtä suurella teholla kuin yleensä tähän aikaan vuodesta. Sellaista on monien kaupunkien energialaitoksilla.

Salomaa vahvistaa, että volyymia on jonkin verran vähemmän.

Kun pakkasta ei ole vielä paljoa, polttoaine on kallista ja lämpö on kuitenkin laitosten päätuote, joissakin laitoksissa saatetaan ajatella, että tuotantoa ei vielä kannata suunnata täysillä sähköön, vaikka se onkin kallista.

– Mutu-tuntumani on, että joissakin puulla ja turpeella toimivissa laitoksissa osalla on huolta siitä, riittävätkö ne koko talven yli. Pitäisi riittää, mutta ei uskalleta polttaa sähköä varten jotta lämpöä varmasti riittää, Salomaa arvelee.

Ydinvoimalat Ruotsinkin ongelma

Ensi vuoden kovista hintaodotuksista on vaikea vetää johtopäätöksiä, sillä vaikka historiallisesti kova hintataso on tosiasia, futuurimarkkinoiden sumu jatkuu. Etukäteen sovittavat hinnat eivät peilaa todellisuutta.

– Mekin olemme olleet siellä suojaamassa omaa hankintaa, mutta emme nyt tee lainkaan kauppaa. Kun volyymit ovat pieniä, markkinat ovat herkkiä pienillekin muutoksille. Toimijat ovat siirtyneet OTC-markkinalle eli käytännössä käyvät kahdenvälistä kauppaa, Ruusunen sanoo.

– On hirveän ongelmallista, että niille sähköyhtiöille, jotka myyvät kiinteitä sopimuksia, futuurihinnat ovat ainoa työkalu, joka on otettu nyt pois. Se heijastuu tavalliseen kuluttajaan.

Markkinat ovat laskeneet jonkinlaisen todennäköisyyden esimerkiksi Olkiluoto 3:n vaikutukselle sähkön saantiin. Kun reaktori ei vieläkään ole käynnissä, tämä näkyy futuureissa.

Ruotsissa Oskarshamn 3 joutuu huoltoon generaattorivian vuoksi. Myös Ringhals 4:ssä on ongelmia, ja sen käyttökatko on venynyt odotettua pidemmäksi ensi vuoden puolelle.

Ruususen mukaan tuulivoiman puolella on ollut lapojen jäätymisongelmia sekä Suomessa että Ruotsissa, mikä näkyy spot-hinnassa. Ongelma vaivaa yleensä tuulettomina aikoina, jolloin hinta nousee muutenkin.

– Helmikuu näyttää kaikkein pahimmalta, tammikuu myös, mutta kun nämä (futuuri)tuotteet ovat niin herran hallussa, luotettavuus on heikkoa, Salomaa sanoo.

Lue lisää: Sähköyhtiöistä satelee tutkinta­pyyntöjä – katso, kuuluuko oma yhtiösi joukkoon

Lue lisää: Kylmäävä käänne: Ensi viikolla voidaan nähdä ”aika karmaisevia” sähkön hintoja