Sähköyhtiöt varoittivat hintapiikistä, mutta Suomen koko tuotantokapasiteetti ei ole edes käytössä – selvitimme, missä ovat puuttuvat tehot

Suomessa ollaan vain 500 megawatin päässä siitä, että sähkön hinta pomppaa neljään euroon kilowattitunnilta, varoitti sähköyhtiö Väre alkuviikosta.

Siis jos kysyntä nousisi tai tarjonta laskisi vain 500 megawatilla, sähköstä saisi pulittaa todella pitkän pennin.

Samaan aikaan sähköntuotanto on viime päivät pauhannut noin 8 000 megawatin teholla, vaikka Suomen tuotantokapasiteetti tällä hetkellä – ilman Olkiluodon uutta voimalaa – on yli 11 000 megawattia.

Lisätuotanto helpottaisi hintapaineita, joten missä viipyvät puuttuvat tehot?

Kysyimme Energiateollisuudesta ja kantaverkkoyhtiö Fingridistä.

1. Lämmön ja sähkön yhteistuotantoa tavallista vähemmän

Iso osa “puuttuvasta” tuotannosta on sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantoa.

– Tällä hetkellä yhteistuotantolaitoksista tulevaa sähköntuotantoa on suhteellisen vähän markkinoilla vuodenaika ja sähkön hinta huomioiden, toteaa johtaja Tuomas Rauhala Fingridistä.

Yhteistuotantosähköä tuottavien laitosten kokonaiskapasiteetti on noin 5 000 megawattia.

Viime vuonna tähän aikaan laitokset tuottivat sähköä noin 4 000 megawatin teholla, mutta nyt tuotanto on vain hieman reilut 3 000 megawattia. Viime vuonna marraskuun lopun sääkin tosin oli kylmempi koko maassa, Rauhala huomauttaa.

Mahdollisuuksia tuotannon lisäämiselle kuitenkin olisi, mutta niin ei tehdä. Miksi?

– Iso rajoite aikaisempiin vuosiin verrattuna on se, että kaukolämmön polttoaineista on nyt jonkin verran niukkuutta. Tilanne ei ole hälyttävä, mutta polttoainetta halutaan säästää, jotta siitä ei tule pulaa myöhemmin, sanoo Energiateollisuuden energiamarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa.

Kaukolämpöä tuotetaan monista lähteistä, esimerkiksi mustalipeästä, metsähakkeesta ja turpeesta. Jälkimmäisistä on nyt Salomaan tietojen mukaan niukkuutta.

Toinen selitys tuotannon himmailulle on sää.

Vielä ei ole kovin kylmä, joten lämmitystäkään ei tarvitse vääntää täysille. Leudolla säällä on merkittävä vaikutus yhteistuotantolaitosten sähkötehoon, koska laitokset pyörivät lämmöntarpeen mukaan, sanoo Rauhala.

Kovilla pakkasilla lämmitystarve nousee, ja samalla yhteistuotantolaitoksista aletaan tuottaa enemmän sähköä.

– Kun pakkanen kiristyy, lämpöä tarjotaan kaukolämpöjärjestelmässä enemmän. Samalla yhteisvoimaloista tulee myös sähköä lisää, Salomaa selittää.

Salomaan mukaan joissain yhteistuotantovoimaloissa olisi kyllä mahdollista tuottaa pelkkää sähköä, mutta se olisi tehottomampaa ja polttoainetta sekä lämpöä menisi hukkaan.

2. Sekä tuuli- että vesivoima käyvät tavallista hitaammalla

Myös tuuli- ja vesivoiman tuotannossa on vuodenajasta johtuvia haasteita.

Marraskuun tuulivoimaennätysten jälkeen nyt odotetaan jopa viikkokausien tyyntä säätä, mutta tuulivoimaloita piinaa toinenkin ongelma: jäätyminen.

Se estää voimaloita toimimasta niin tehokkaasti kuin mahdollista.

Esimerkiksi viime viikon lopulla tuulivoimatuotanto oli vain kolmanneksen siitä, mitä tuuliolosuhteiden pohjalta ennustettiin, sanoo Fingridin Rauhala.

– Tuulivoima kärsii jääolosuhteista ja tuotanto jää sen vuoksi vajaaksi ennusteista, hän toteaa.

Jäätyminen vaikuttaa myös vesivoiman tuotantoon, mutta toisella tapaa.

Joka vuosi vesivoimalat rajoittavat tuotantoaan alkutalvesta, jotta joen pinta jäätyy talvikauden ajaksi. Jääkansi estää hyytymien ja sohjon muodostumisen ja mahdollistaa veden virtaamisen voimalaan läpi talven.

3. Koko kapasiteetti odottaa kylmempiä päiviä

Vaikka sähkön hinta kipuaa yhä lähemmäs äärirajojaan, sähköpula ei vielä ole nurkan takana, rauhoittelee Fingridin Tuomas Rauhala.

– Vielä on matkaa tilanteeseen, jossa sähkön riittävyydessä tulisi isoja haasteita. Sähkön ja lämmön yhteistuotantoa on mahdollista ottaa käyttöön vielä runsaasti, mutta sitä ohjaavat tällä hetkellä lämmön tarve eli lämpötila ja myös esimerkiksi markkinatilanne, hän sanoo.

Energiateollisuuden Salomaan mukaan ei ole tavatonta, ettei koko kapasiteetti vielä lauhana ajankohtana ole käytössä.

– Vaikka meillä on tämä yli 11 000 megawatin kapasiteetti, se on tyypillisesti käytössä vasta kun on kylmempää.

Kun pahasti viivästynyt Olkiluoto 3 saadaan käyntiin, Suomen sähköntuotanto saa siitä vielä 1 600 megawattia lisätehoja.

Niitä odotellessa asiantuntijat korostavat edelleen sähkön säästön merkitystä. Sillä on vaikutusta myös hintaan.

Isossa kuvassa sähkömarkkinoita piinaa edelleen kolme keskeistä epävarmuutta: kotimaisen tuotannon saatavuus ja luotettavuus, tuontisähkön saatavuus ja säätila.

– Näistä epävarmuustekijöistä mikään ei ole merkittävästi liikkunut parempaan suuntaan. On mahdollista, että kaikki menee hyvin tai on mahdollista, että tulee haastavia tilanteita, Rauhala kiteyttää.