Ruotsia ei pitäisi nähdä minään ongelmalapsena Suomen Nato-tiellä, sanoo pääministeri Sanna Marin (sd) Tukholmassa. Marin painotti Suomen linjaa, että Ruotsi ja Suomi ovat yhdessä matkalla Natoon.
”Minusta meidän on tärkeä lähettää tänään selkeä viesti. Suomi ja Ruotsi hakivat jäsenyyttä yhdessä ja on kaikkien etujen mukaista (myös Naton), että liitymme Natoon yhdessä”, Marin toteaa ja lisää Suomen ja Ruotsin täyttävän kaikki jäsenyyden ehdot.
Nato-maista Unkarin ja Turkin on vielä vahvistettava Ruotsin ja Suomen jäsenyys ennen kuin kahdesta Pohjolan maasta tulee liittouman täysjäseniä. Viime toukokuussa Madridissa Suomi, Ruotsi ja Turkki allekirjoittivat yhteisymmärrysasiakirjan vastatakseen Turkin esille nostamiin huoliin.
Marin painottaa, että tätä asiakirjaa on noudatettu ja Turkin huoliin on vastattu.
Viime päivien aikana Turkin vastustus etenkin Ruotsin jäsenyyttä vastaan on kasvanut. Kun tanskalaisruotsalainen provokaattori Rasmus Paludan oli polttanut koraanin Turkin suurlähetystön lähistöllä, maan presidentti Recep Tayyip Erdoğan totesi, että Ruotsin on turha odottaa tukea hakemukselleen.
Tukholmassa Ruotsin mediaa kiinnosti Suomessa Ilta-Sanomien julkaisema kysely, jonka mukaan 53 prosenttia suomalaisista katsoo, että Suomi voisi liittyä Natoon ennen Ruotsia. Osuus on lähes samansuuruinen kuin MTV:n kyselyssä viime marraskuussa, jolloin 52 prosenttia suomalaisista oli tätä mieltä.
Ulf Kristersson: Tilanne olisi Ruotsissa sama, jos roolit olisivat päinvastaiset
Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson painottaa ymmärtävänsä suomalaisten turhautumista, eikä pidä sen purkamista ihmeellisenä.
”Luulen, että Ruotsissa olisi tehty samoin, jos tilanne olisi päinvastoin. Ymmärrän turhautumisen ja arvostan sitä, että me kuljemme käsi kädessä”, Kristersson toteaa.
Ruotsin pääministeri ei halunnut arvioida, voisiko Turkin lähetystön lähistöllä tehty mielenilmaisu toistua.
”Minä en pidä tällaisesta asenneilmapiiristä, missä Ruotsia pidetään jonkinlaisena luokan ongelmalapsena. Minusta näin ei ole. Myös Ruotsi täyttää kaikki Nato-jäsenyyden ehdot”, Marin aloittaa ja jatkaa:
”Nyt me odotamme kahden jäsenmaan ratifiointia ja on Naton intressissä, että molemmat maat - Suomi ja Ruotsi - liittyvät Natoon yhtä aikaa, koska me jaamme saman turvallisuusympäristön täällä pohjoisessa. Se olisi siis Naton ja meidän etujemme mukaista, että meistä tulee jäseniä yhtä aikaa.”
EU:n vastauksen Bidenin tukipakettiin oltava ”tasapainossa”
Ruotsin ja Suomen pääministeritapaamisessa esillä olivat Nato-kysymysten ohella Euroopan turvallisuuskysymykset sekä EU-kysymykset.
Ruotsi toimii tällä hetkellä unionin puheenjohtajamaana ja ensi viikolla EU-maiden päämiehet kokoontuvat ensi viikolla Eurooppa-neuvoston kokoukseen. Listalla ovat muun muassa Euroopan vihreän teollisuuden tukeminen ja siirtolaiskysymykset.
Kristersson huomautti, miten Alankomaissa, Belgiassa ja Itävallassa siirtolaismäärät ovat olleet vuoden 2015 pakolaiskriisin tasolla ”tai jopa korkeammalla”.
Eurooppalaisessa keskustelussa on ollut vahvasti esillä, miten Eurooppa voisi vastata Yhdysvalloissa presidentti Joe Bidenin IRA-tukipakettiin (Inflation Reduction Act), joka tähtää muun muassa teollisuuden vihreän käänteen tukemiseen.
Marin painotti pitävänsä periaatetta hyvänä, mutta tunnusti sen nostavan esille myös huolia kansainvälisestä kilpailusta ja yritysten kilpailukyvyn vahvistamisesta julkisin varoin.
”Meidän vastauksemme pitäisi olla tasapainoinen. Meidän on vältettävä turhia kauppajännitteitä etenkin tässä geopoliittisessa tilanteessa. Yhdysvallat on ja pysyy Euroopan läheisimpänä kumppanina”, Marin toteaa.
