Sanna Marinin filtteri-kuville kritiikkiä: ”Hän on monelle esikuva”

”Pääministeri voisi myös olla käyttämättä filttereitä, koska hän on monelle esikuva”, toteaa tutkija.

Pääministeri Sanna Marin (sd) kertoi Ylen pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina, ettei käytä sosiaalisessa mediassa julkaisemissaan kuvissa kasvonpiirteitä muokkaavia filttereitä.

– Itse en käytä sen kaltaisia filttereitä, jotka muokkaisivat esimerkiksi kasvonpiirteitä, kaventaisivat nenää tai täyttäisivät huulia. Tiedän, että Instagramissa on myös tuonkaltaisia filttereitä, mutta itse en niitä käytä, Marin sanoi.

Marin kertoi kuviensa ohessa olevan jonkinlainen viesti ja tarina. Kuvat, joissa ihminen katsoo kameraan, tavoittavat pääministerin mukaan eniten ihmisiä.

Lähes miljoonayleisölle Instagramissa sisältöä julkaisevan Marinin filtteröidyt kuvat tuntuvat keräävän kerta toisensa jälkeen rutkasti tykkäyksiä ja ihailua kommenttikentissä.

Kuvat ovat saaneet osakseen sosiaalisessa mediassa myös kritiikkiä, jonka mukaan otokset muun muassa luovat pääministeristä luonnottoman ja epäaidon vaikutelman.

Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen yliopistotutkija Essi Pöyry suhtautuu Marinin filtteri-puheisiin kriittisesti. Hän nosti maanantaina julkaistussa Ilta-Sanomien haastattelussa esiin esimerkiksi tämän nahkatakkiselfien.

– Siinä kuvassa käytetty filtteri muokkaa kasvojen piirteitä esimerkiksi ihoa silottamalla. Se piilottaa niin sanottuja ihon epätäydellisyyksiä. Marin voisi ottaa kuvia myös ilman filtteriä, sen käyttäminen ei ole hänelle pakollista, Pöyry sanoi.

Pöyryn mukaan kaikki filtterit eivät muuta kasvojen piirteitä, mutta jotkin niistä tekevät niin. Instagramissa kuvan valoisuutta ja tarkkuutta pystyisi sävyttämään myös ilman, että muokkaa kasvojen piirteitä.

– Marin sanoo olevansa naisten ja nuorten asialla, mutta silti käyttää filttereitä, jotka aiheuttavat ulkonäköpaineita. Pääministeri voisi myös olla käyttämättä filttereitä, koska hän on monelle esikuva, Pöyry sanoo.

Marin on puoluejohtajista ainoa, joka käyttää säännöllisesti filttereitä.

– Marinin omakuvat ovat vaikuttajamaisia kuvia, joissa pääasia vaikuttaa olevan hänen ulkonäkönsä. Vaikka muutkin puheenjohtajat julkaisevat itsestään kuvia, niihin liittyy yleensä jokin poliittinen viesti, tai ne ovat muulla tavalla perinteisiä poliitikon kuvia, Pöyry arvioi.

Esimerkiksi Li Andersson (vas) ja Iiris Suomela (vihr) ovat kertoneet avoimesti, että he käyttävät sosiaalisessa mediassa kuvia itsestään, koska niillä saa huomiota sille asialle, josta haluaa puhua.

Marin on kuitenkin kieltänyt, että hänellä olisi mitään tavoitteita Instagramissa.

– Hän antaa ymmärtää, ettei hänellä ole tavoitteita Instagram-julkaisujensa suhteen ja se on ristiriitaista. Kaikilla meistä ihmisistä on jokin tavoite, kun julkaisemme sisältöä sosiaalisessa mediassa. Tietysti myös pääministerillä on tavoitteita, mutta aitouden illuusio on tärkeää säilyttää, Pöyry pohtii.

Somevaikuttajan ja bloggaajan, veerabianca-nimellä Instagramiin sisältöä julkaisevan Veera Biancan eli Veera Papinojan mukaan Marinin sanat siitä, etteivät tämän käyttämät filtterit muokkaa kasvonpiirteitä, kuulostavat uskottavilta. Pelkkää kuvan tai videon väriä muokkaavien filttereiden käyttöön liittyy kuitenkin myös ongelmia.

Bianca itse on mukana kosmetiikkajätti Doven kampanjassa, jossa joukko sosiaalisen median vaikuttajia sitoutuu olemaan muokkaamatta julkaisemiaan kuvia.

– Usein tällaiset filtterit, vaikka ne eivät kasvonpiirteitä muokkaisikaan, muokkaavat ulkonäköä silottamalla ihoa tai sen väriä, vaikkei se olisi filtterin ensisijainen tarkoitus. Filtteri, jota olen itse huomannut Sanna Marinin useimmin käyttävän, muokkaa koko videon tai kuvan tunnelmaa niin, että sen varmasti huomaa, Bianca arvioi.

Marinin suosiossa tuntuu olevan ainakin boho filters -nimellä kulkeva filtteri, joka tasoittaa värisävyjä ja lisää kuvaan tai videoon aavistuksen rakeisuutta.

Bianca uskoo filttereiden käyttämisen ajaneen yhä useamman seuraamaan pääministeriä Instagramissa. Mitä enemmän seuraajia on, sitä enemmän kertyy myös vastuuta siitä, minkälaista esimerkkiä näyttää, Bianca sanoo.

– Jokunen seuraajistani totesi, että liiallinen filtterien käyttö vähentää Marinin ammattiuskottavuutta, mutta tästä olen täysin eri mieltä. Se, miten naiset käyttävät tai eivät käytä aikaansa estetiikkaan, oli kyse sitten jakkupuvusta, meikistä tai somefilttereistä, ei kerro mitään ammattitaidosta. Sen kyseenalaistaminen kertoo enemmänkin ennakkoasenteista, Bianca sanoo.

Kasvonpiirteitä muokkaavien filttereiden käyttäminen ja niillä muokatuille kuville altistuminen aiheuttaa Biancan mukaan nuorille valtavasti ulkonäköpaineita.

Somea selatessa saattaa vaikuttaa siltä, että kaikilla on täydellisen pehmeä iho, silotellut hiukset, siro nenä ja siisti koti. Totuus on usein toinen.

Epäkohdan on huomannut myös Sdp:n nuorisoryhmän puheenjohtaja Pinja Perholehto. Hän ehdotti hiljattain lakia, joka tekisi editoitujen kuvien merkitsemisestä pakollista. Vastaava laki on voimassa muun muassa Norjassa.

Perholehdon mukaan useat tutkimukset osoittavat, että sosiaalinen media heikentää nuorten itsetuntoa ja aiheuttaa epärealistisia ulkonäköpaineita. Perholehto kertoi viime keskiviikkona IS:lle, että kriittisempi keskustelu filttereiden käyttämisestä ja kuvien editoinnista on tervetullutta.

Myös Marin kertoi pääministerin haastattelutunnilla uskovansa sosiaalisen median siloteltujen julkaisujen aiheuttavan ulkonäköpaineita nuorille.

– On varmasti totta, että sosiaalinen media ja erityisesti alustat, joilla kuvat ovat pääroolissa, aiheuttavat nuorille ulkonäköpaineita. Muutenkin yhteiskuntamme aiheuttaa nuorille paljon paineita, liittyivät ne sitten ulkonäköön, koulumenestykseen, työmenestykseen tai ylipäätään siihen, että pitäisi olla enemmän kuin me ihmisinä oikeastaan olemmekaan, Marin sanoi.

Mediakasvatuksen asiantuntija Inka Kiuru Mannerheimin Lastensuojeluliitosta muistuttaa, että lasten ja nuorten kanssa on tärkeää keskustella sisällöstä, jota he näkevät sosiaalisessa mediassa. Nuorten somekäyttö herättää usein Kiurun mukaan turhaa huolipuhetta aikuisissa. Filttereiden käyttäminen ei välttämättä ole ainoastaan huono asia.

– Filttereillä pelaaminen voi olla myös tietynlaista leikkiä. Filttereitä on monenlaisia, kuten hassuttelevia filttereitä tai kauneusfilttereitä. Niiden käyttämiseen voi olla erilaisia syitä, ja osa ei halua käyttää niitä ollenkaan, Kiuru kertoo.

Kiuru nostaa esiin myös niin sanotun no filter -trendin, johon osallistuvat pyrkivät julkaisemaan itsestään täysin muokkaamattomia kuvia. Luonnollisuutta ylistävä trendi leviää myös nuorten keskuudessa.

Kiuru muistuttaa lasten ja nuorten olevan taitavia sosiaalisen median alustojen käyttäjiä. He saattavat huomata filttereiden käytön aikuisia paremmin.

Lasten ja nuorten on Kiurun mukaan hyvä oppia tunnistamaan kuvamuokattuja sisältöjä, koska hyvät mediataidot estävät haittoja. Vanhemman ja lapsen tai nuoren välisessä keskustelussa voidaan kartoittaa, kannattaako vaikeita tunteita ja huonoa itsetuntoa aiheuttavien somesisältöjen kuluttamista vähentää.

– Kannustan keskustelemaan median käytöstä. On hyvä selvittää, minkälaisen somesisällön kanssa ollaan tekemisissä ja vaikuttaako se esimerkiksi fyysiseen ja henkiseen olotilaan, Kiuru päättää.

Maanantaina, päivä keskustelun kuohahtamisen jälkeen, Sanna Marin julkaisi Instagram-tarinoissaan kuvan, jossa hän katsoo kameraan meikittömän näköisenä. Kuva vaikuttaa käsittelemättömältä.

– Huomenta! Yö meni matkustaessa. Nukuin ja katsoin uuden Top Gunin. Kohta laskeudutaan Singaporeen. Siitä vielä matkaa Uuteen-Seelantiin, kuvan päällä lukee.