Satelliittikuvat paljastavat Putinin uudet suunnitelmat – ”Ei missään koko sodan aikana”

Massiiviset linnoittautumiset kertovat, ettei Venäjä aio luopua valtaamistaan alueista.

Venäjä on rakentanut runsaasti puolustuslinjoja Ukrainan etulinjaan. Tämä käy ilmi The Daily Beastin haltuunsa saamista satelliittikuvista.

Muutos vain parin kuukauden aikana on ollut merkittävä. Ukrainan sodan karttapalvelun ylläpitotiimi julkaisi 8. joulukuuta kuvan silloisesta linnoituslinjatilanteesta.

Jo silloin venäläislinnoituksia oli laajalti Luhanskin ja Pohjois-Donetskin rintamalla.

Daily Beastin saamat satelliittikuvat kertovat, että linnoitusten ja juoksuhautojen verkosto ulottuu nyt käytännössä koko itärantaman matkan. Luhanskin ja Donetskin alueilta Zaporizzjan seudulle ja aina etelään Hersonin liepeille saakka.

Linnoituslinjassa olleita aukkoja on tilkitty, ja linjoja on syvyyssuunnassa myös useita, eli valmistelut on tehty strategisesti huolellisesti. Linnoituksiin on Daily Beastin mukaan kaivettu myös suuria panssarintorjuntaojia.

Se kertoo lehden mukaan selvästi Venäjän presidentin Vladimir Putinin suunnitelmista: Venäjä ei aio vetäytyä tuumaakaan!

– Noin massiivisia linnoituksia ei ole ollut missään koko tämän sodan aikana, Eerik Matero, yksi Ukrainan sodan karttapalvelun ylläpitäjistä, sanoo.

Matero ei allekirjoita mediassa olleita väitteitä, joiden mukaan Venäjä kaivaisi linnoituksia sen takia, että se olisi jäämässä sodassa puolustuskannalle. Kaikkien sotaoppien mukaan asemat pitäisi linnoittaa, se on varautumista vastustajan hyökkäykseen.

– Linnoitukset ovat lähtökohtaisesti puolustuksellisia. Se on hyvää sotilaallista toimintaa ja kertoo, että Venäjä valmistautuu puolustautumaan eikä suostu vetäytymään tuon kauemmaksi.

– Se kertoo myös siitä, että Venäjällä on miesvoimaa linnoittautua. Siellä on ollut paljon miehiä kauhakuormaajan ratissa ja lapion varressa, Matero lisää.

Matero uskoo, että linnoituksia ovat olleet rakentamassa tuhannet mobilisoidut miehet.

Mikäli linnoituslinjat ovat pitävät, se tekee Ukrainan hyökkäykset ja alueiden takaisinvaltaamisen äärimmäisen vaivalloiseksi ja hitaaksi ja vaatii raskaita taisteluita.

Esimerkiksi vielä syksyllä Ukraina valtasi muutamassa päivässä satoja neliökilometrejä alueita käytännössä taisteluitta Koillis-Ukrainassa, kun Ukrainan hyökkäykseen valmistautumattomat venäläisjoukot pakenivat kaoottisissa tunnelmissa.

Nyt Venäjän joukot ovat ehtineet kaivautua asemiin hyvissä ajoin.

– Asemien valtaamisesta tulee Ukrainan joukoille haasteellista. Se vaatii monen eri elementin yhteistoimintaa: tykistöä, panssarivaunuja sekä ilmavoimien tukea, Matero sanoo.

Sekä runsaasti miehiä. Perinteisesti ajatellaan, että hyökkääjällä pitää olla kolmin–viisinkertainen miesylivoima, sillä puolustautuminen hyvissä linnoitusasemissa on aina helpompaa.

Venäjälläkin miehiä riittää. Matero arvioi, että Venäjän mobilisoimasta noin 300 000 miehestä suunnilleen 100 000–125 000 ei ole ollut vielä konkreettisesti millään tavalla tekemisissä sodan kanssa, vaan heitä koulutetaan yhä.

Toisaalta Ukrainakin pystyy puolustamaan omaa aluettaan tehokkaasti – viimeistään sitten, kun se saa sille luvattuja Abrams- ja Leopard-tankkeja.

Jos kumpikaan ei pysty merkittäviin hyökkäyksiin, uhkaako sota jähmettyä uuvuttavaksi asemasodaksi, jossa rintamalinjat eivät liiku tuumaakaan?

Merkkejä tästä on jo.

– Viimeksi kuluneen kuukauden aikana sota on jämähtänyt paljon enemmän paikoilleen. Jäätynyt konflikti ei kuitenkaan ole, siitä kertovat muun muassa Bahmutin alueen raskaat taistelut.

Toisaalla Venäjän huhutaan valmistelevan suurhyökkäystä. Tästä on huolensa esittänyt muun muassa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi.

Materon mukaan linnoitusten rakentamisesta ei voi vetää sellaisia johtopäätöksiä, että Venäjä olisi hyökkäämässä.

– Hyökkäysaikeista kertoisivat paremmin Venäjän joukkokeskittymät, Matero sanoo.

Vielä sellaisista ei ole vihiä.

Mikäli suurhyökkäys tulee, Matero pitää kaikista todennäköisimpänä suuntana Luhanskin ja Donetskin alueiden suuntaa. Niiden vapauttaminen ”natsihallinnon” alta kun on ollut Venäjän julkisuuteenkin lausuma tavoite.

– Venäjällä voisi olla pyrkimys näiden kahden itäisen oblastin valtaamiseen, Matero miettii.

Joka tapauksessa Matero povaa, että sodasta tulee vielä pitkä.

– Aikaperspektiivi riippuu suoraan siitä, mitä Venäjä tekee. Reilua sataatuhatta mobilisoitua miestä ei ole vielä otettu käyttöön. Kun ne loput otetaan käyttöön, voidaan katsoa, mikä on lopullinen tilanne.

Matero sanoo, että Venäjä pystyy 100 000 lisämiehellä valtaamaan Ukrainalta alueita, jos miehet ovat yhtään koulutettuja.

– Mutta kuinka paljon? Ja onko se riittävästi Venäjän tavoitteisiin? Jos ei ole, Venäjällä saatetaan nähdä uusi liikekannallepanokierros. Jos on, Venäjä saattaa suostua rauhanneuvotteluihin. Rauhanneuvotteluihin päädytään yleensä siinä vaiheessa, kun neuvottelupöydässä on enemmän voitettavaa kuin taistelukentällä. Ainakin vielä Venäjä kokee voittavansa enemmän sotimalla, Matero arvioi.

Viime aikoina on paljon puhuttu huolestuneeseenkin sävyyn sodan mahdollisesta laajenemisesta ydinasekonfliktiksi. Matero ei ydinaseiden käyttöön usko.

– Venäjä on tässäkin sodassa kärsinyt jo nöyryyttäviä ja raskaita tappioita, eikä ydinaseita ole kaivettu esiin. Lisäksi Venäjä hävisi nöyryyttävästi Groznyissä ja Afganistanissa. Ne olivat sotia, joita Venäjä ei saanut hävitä mutta hävisi silti. Eikä ydinaseita käytetty, Matero vertaa.