Oulun yliopiston uusi tutkimus haastaa vallalla olevan käsityksen sepelvaltimotautiin liittyvien äkkikuolemien syistä.
Tulokset viittaavat siihen, ettei perinteinen sydäninfarkti olekaan niin merkittävässä roolissa sepelvaltimotaudin aiheuttamissa äkkikuolemissa kuin aiemmin on ajateltu.
– Tutkimuslöydöksen myötä voimme mahdollisesti jatkossa paremmin tunnistaa riskissä olevia sepelvaltimotautipotilaita ja pyrkiä ehkäisemään äkkikuolemia, kliinisen kardiologian tutkimusryhmän jäsen, väitöskirjatutkija Samuli Juntunen sanoo tiedotteessa.
Sepelvaltimotautiin liittyvä sydäninfarkti syntyy useimmiten sepelvaltimon seinämään muodostuneen ahtauman pinnan repeämästä. Tämä aiheuttaa verihyytymän muodostumisen ja sepelvaltimon tukkeutumisen.
Aiemmin vallinneen käsityksen mukaan tämä prosessi on merkittävä sepelvaltimotautiin liittyvässä äkkikuolemassa.
Oulun yliopiston tutkimuksessa sepelvaltimon ahtauman pinnan repeämä löydettiin kuitenkin vain joka neljänneltä sepelvaltimotautiin äkillisesti kuolleelta.
Sen sijaan lähes kaikilla vainajilla todettiin sepelvaltimotautiin liittyvä sydänlihassairaus, johon kuuluu sidekudoksen kertymistä paksuuntuvaan sydänlihakseen.
Laaja aineisto Pohjois-Suomesta
Tutkimus perustuu laajaan aineistoon, joka koostuu oikeuslääketieteellisessä ruumiinavauksessa todetuista sydänperäiseen äkkikuolemaan menehtyneistä vainajista Pohjois-Suomessa vuosina 1998–2017.
Sepelvaltimoahtaumien mikroskooppinäyttein tehty löydös on tutkittu 600 vainajalta. Kyseessä on kansainvälisesti tiettävästi suurin tutkimusaineisto, jossa vainajien sepelvaltimoahtaumat on käyty läpi mikroskooppinäyttein.
Sepelvaltimotaudin aiheuttamia äkkikuolemia arvioidaan ilmaantuvan Suomessa noin 4000–5000 tapausta vuosittain.
Tutkimus on julkaistu European Heart Journal -lehdessä.
