Lastensuojelun keskusliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes toivoo, että palveluiden painopiste siirtyisi korjaavista toimista entistä enemmän ennaltaehkäisyyn.
Paine lastensuojelussa ei ole hellittänyt, pikemminkin päinvastoin.
Lastensuojelun keskusliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes sanoo, että tällä hetkellä nuoret ja perheet elävät monimutkaisessa tilanteessa, jossa esimerkiksi sota Ukrainassa ja ilmastoahdistus voivat koetella nuorten mielen hyvinvointia.
– Tukea pitää olla mahdollisuus antaa matalalla kynnyksellä. Se voi olla esimerkiksi vertaistukea tai palveluita.
Palveluiden saavutettavuus vaihtelee Siimeksen mukaan alueellisesti ja paikallisesti. Samoin työvoima- ja resurssitilanne.
– Paikoin on kovasti painetta. Jos ei tavoiteta lapsia ja perheitä varhaisessa vaiheessa, niin tilanteet helposti kriisiytyvät, ja silloin tarvitaan entistä raskaampia palveluita tueksi.
Ukrainasta Suomeen sotaa paenneiden joukossa on myös lapsia, joiden elämä on järkkynyt.
– Traumaosaamista tarvitaan varmasti lisää lastensuojelussa.
Lastensuojelun visio ja tehtävä määriteltävä
Lastensuojelulainsäädännön uudistustyö on alkanut. Yhdessä muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön kanssa aloitetaan pohtimalla, mitä lastensuojelun pitäisi jatkossa olla.
– Nykyjärjestelmässä on paljon onnistumisia ja hyvää, mutta on myös ongelmia palveluihin pääsyssä. Lastensuojelu joutuu kantamaan myös vastuuta asioista, jotka eivät sen ydintehtäviin juuri kuuluisikaan, sanoo neuvotteleva virkamies Tiina Muinonen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Lastensuojelun keskusliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes toivoo painopisteen siirtoa.
– Toivottavasti päästäisiin entistä enemmän ennaltaehkäiseviin palveluihin korjaavista palveluista.
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2022 käynnistyivät Turvaa ja toivoa -teemalla tiistaina Lahdessa.
Lue myös:
