Maahanmuuttovirasto järjesti maanantaina 30. tammikuuta tiedotustilaisuuden, jossa julkistettiin 2022 maahanmuuttajatilastot ja kerrottiin, mitä on odotettavissa maahanmuutolta ja Maahanmuuttovirastolta 2023.
Maahanmuuttajien määrä kasvoi viime vuonna.
Yksi syy on koronarajoitusten päättyminen, mutta suurimpana yksittäisenä tekijänä on Ukrainassa käytävä Venäjän helmikuussa 2022 aloittama hyökkäyssota.
Lähes 45 000 ukrainalaista sai Suomelta myönteisen päätöksen kansainvälisestä suojelusta.
– Viime vuonna maahan tuli erityisen paljon kansainvälistä suojelua hakeneita henkilöitä. Tämänhetkisen tiedon mukaan myös tänä vuonna heitä on odotettavissa paljon, sanoi ylijohtaja Ilkka Haahtela.
Kaikki hakijaryhmät vuonna 2022. Migri
Jutun lopusta näen Maahanmuuttoviraston vuonna 2022 tekemät päätökset kansallisuuksien mukaan, jotka koskevat oleskelulupaa, kansainvälistä suojelua, kansalaisuutta ja maasta poistamista.
Ukrainalaisten osuus
Kaikkiaan Migri otti 2022 vastaan yli 47 000 tilapäisen suojelun hakemusta vuonna 2022. Suurin osa hakemuksista oli ukrainalaisilta.
Maahanmuuttoviraston mukaan suurin määrä tilapäisen suojelun hakemuksia saatiin maaliskuussa 2022, jolloin hakemuksia jätettiin yli 14 000 kappaletta.
Viime vuoden aikana vastaanottokeskusten määrä viisinkertaistui Ukrainan sodan vuoksi.
– Osa ukrainalaisista tuli kotimajoitukseen, joten se vähensi painetta, Haahtela kuvaa.
Tilapäisen suojelun oleskelulupia jatketaan ja myönnetään nyt 4. maaliskuuta 2024 asti. Tähän asti ovat voimassa myös nykyisen oleskelukortit.
Oleskelukorteilla voi todistaa oleskelunsa laillisuuden ja työnteko-oikeuden.
Tilapäistä suojelua saaneet voivat hakea vuoden asumisen jälkeen kotikuntaa 1. maaliskuuta 2023 alkaen.
Venäläisten turvapaikkahakemukset
Viime vuonna Migri sai yhteensä 1 172 turvapaikkahakemusta venäläisiltä hakijoilta. Suurimmat hakemuspiikit sijoittuivat syys- ja lokakuulle, jolloin Venäjällä toteutettiin liikekannallepano.
Venäläisten oleskeluluvanhakijoiden joukossa on lisäksi työperäistä väestöä. Kun Suomi veti liiketoimintaansa pois Venäjältä, yritysten työntekijöitä on muuttanut perheineen Suomeen.
Lokakuussa Migrissä tehtiin päätös, ettei ukrainalaisia ja venäläisiä hakijoita asuteta samoissa asuintiloissa vastaanottokeskuksissa.
– Meille tärkeintä on, että asiakkaamme kokevat olonsa Suomessa turvalliseksi, ylijohtaja Ilkka Haahtela kertoi tuolloin Migrin tiedotteessa.
Työperäinen maahanmuutto
Työ- ja opiskeluperäinen maahanmuutto on ollut viime vuosina nousussa, käy ilmi Migrin tilastoista. Suomessa on ollut samaan aikaan osaajapula.
Ulkomaalaisten opiskelijoiden kiinnostus Suomeen jatkuu edelleen. Opiskelijan perhe muuttaa usein tämän mukana.
Viime vuonna 2022 työn vuoksi myönnettiin 20 000 myönteistä oleskelulupahakemusta, ja opiskelun vuoksi 10 000.
Erityisasiantuntijoiden ja start up-yrittäjien ensimmäiset oleskelulupahakemukset ovat lisääntyneet viime vuosina.
Vertailun vuoksi: kun vuonna 2018 erityisasiantuntijoiden ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia oli 1 536, vuonna 2022 niitä oli 2 594.
Start up-yrittäjien luvut ovat olleet jyrkemmässä nousussa: 2018 hakemuksia oli 31, vuonna 2022 oli jo kymmenkertaisesti hakemuksia tähän nähden.
Odotettavissa vuonna 2023
Migri odottaa, että Eurooppaan kohdistuvat suojelun hakijamäärät kasvavat myös vuonna 2023.
Suomeen saapuisi tänä vuonna arviolta 30 000–40 000 tilapäisen suojelun hakijaa. Tuolloinkin suurin osa suojelua hakevista on ukrainalaisia. Heistä venäläisiä ensimmäisen turvapaikkahakemuksen jättäjiä on 1 000–1 500. Ensimmäisiä turvapaikanhakemuksia jätettäisiin noin 4 000.
Vuonna 2023 Suomeen on odotettavissa jopa 30 000 kansainvälisen suojelun piiriin.
Migrin kapasiteetin nostaminen riippuu paljon paitsi siitä, kuinka paljon ihmisiä on tulossa, myös siitä, miten aktiivisesti Suomeen jääneet ukrainalaiset hakevat ja pääsevät kuntalaisuuden piiriin.
– Olemme valmistautuneet niin kasvattamaan kuin vähentämään kapasiteettiamme.
Seuraavissa kuvaajissa näet Maahanmuuttoviraston vuonna 2022 tekemät päätökset kansallisuuksien mukaan.
Päätökset koskevat oleskelulupaa, kansainvälistä suojelua, kansalaisuutta ja maasta poistamista.
