Viime kesänä Kymenlaakson hyvinvointialueen johtajaksi valittiin Harri Hagman. Valinta jakoi hyvinvointialueen keskeisten toimijoiden mielipiteet.
Kymenlaakson keskussairaalassa Kotkassa osa lääkäreistä suhtautuu uuden hyvinvointialueen toimintaan hyvin kriittisesti. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Tiina Rajamäki HS
Kymenlaakson hyvinvointialueella muhii kiista, jossa osa hyvinvointialueen työntekijöistä syyttää hyvinvointialueen päättäjiä poliittisesta pelistä.
”Poliittinen peli on vienyt ennakoitavuuden ja luottamuksen hyvinvointialueen päätöksentekoon”, sanoo erikoissairaanhoidon hallintoylilääkäri Annaleena Heikkilä.
Tätä juttua varten on haastateltu useita Kymenlaakson hyvinvointialueella työsuhteessa olevia henkilöitä ja useita alueen poliittisia päättäjiä. Suurin osa heistä ei halua puhua nimellään, sillä he katsovat joutuvansa vaikeaan tilanteeseen työssään tai luottamustoimessaan.
Kaikki sai alkunsa viime kesänä, kun valtuusto äänesti Harri Hagmanin Kymenlaakson hyvinvointialuejohtajaksi.
Hagman sai 39 ääntä, Kymenlaakson tuolloisen sosiaali- ja terveyskuntayhtymän Kymsoten silloinen toimitusjohtaja Annikki Niiranen 15 ääntä ja kolmas äänestyksessä mukana ollut ehdokas Sami Puukari 4 ääntä. Hagman oli tuolloin Satakunnan sairaanhoitopiirin diagnostisia palveluita tuottavan liikelaitoksen SataDiagin johtaja.
Aluevaltuuston päätöstä oli edeltänyt hyvinvointialuejohtajan haku keväällä 2022.
Kymenlaaksossa hakijoita oli ensimmäiseen määräaikaan mennessä viisi. Heidän joukossaan oli myös Kymsoten tuolloinen toimitusjohtaja Annikki Niiranen. Aluehallitus päätti kuitenkin esittää aluevaltuustolle, että hakua jatketaan, koska ”viran merkittävyyteen nähden hakijoita ei ollut riittävästi”.
Niiranen valitti Itä-Suomen hallinto-oikeuteen johtajan valinnasta. Hän katsoo valituksessaan, että aluevaltuusto valitsi tehtävään häntä epäpätevämmän Harri Hagmanin ja myöskin tämän varalle häntä epäpätevämmän Sami Puukarin.
Kymenlaakson hyvinvointialueen aluehallitus vaatii Itä-Suomen hallinto-oikeutta hylkäämään hyvinvointialuejohtajan valinnasta tehdyn valituksen. Oikeus käsittelee valitusta. Päätöstä odotetaan helmi–maaliskuussa.
Osa organisaation johdosta olisi nähnyt johtajan paikalla mielellään Niirasen.
”Kymsoten todella motivoituneelle henkilöstölle on aiheuttanut valtavaa eettistä stressiä se, että Annikki Niiranen on heitetty bussin alle poliittisten pelien takia. Suurin osa ei halua esittää kritiikkiä, koska he ovat huolissaan omista työpaikoistaan”, sanoo hallintoylilääkäri Heikkilä.
Kymenlaakso oli useita askelia edellä monia hyvinvointialueita, koska siellä oli toiminut jo vuodesta 2019 vapaaehtoinen sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä Kymsote. Sosiaali- ja terveyspalveluita oli siis jo järjestetty kolme vuotta alueella kuntarajojen yli. Niiranen oli toiminut Kymsoten toimitusjohtajana.
Kymsoten aika ei ollut kaikille kymenlaaksolaisille helppoa. Jäsenkunnat vaativat, että kustannukset saavat nousta vain pakollisten palkankorotusten verran, joten kuntayhtymä aloitti säästökuurin. Kymsotessa käytiin laajat yt-neuvottelut vuosina 2019–2020 ja organisaatio päätettiin sijoittaa Kotkaan. Siitä asukasluvultaan suuremman Kouvolan poliitikot eivät pitäneet lainkaan.
Nyt yli 161 000 asukkaan Kymenlaakson hyvinvointialueeseen kuuluvat Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Hyvinvointialueen talousarvio tälle vuodelle on 762 miljoonaa, alijäämää on tulossa noin 50 miljoonaa.
”Hyvinvointialuejohtaja valittiin täysin demokraattisessa prosessissa, jonka lopputulos oli, että Annikki Niiranen ei tullut valituksi tähän tehtävään. Tulos oli niin selvä, että siltä osin ei ole spekuloinnin varaa”, muistuttaa eräs kymenlaaksolainen poliitikko.
Poliitikko myöntää, että koska Hagman ei tule sosiaali-, terveys- tai pelastustoimen alalta, työ vaatii häneltä perehtymistä ja opettelemista.
”En usko, että valtakunnallisesti löytyy montaa sosiaali- ja terveydenhuollon asioissa sisältöosaamiseltaan Annikin tasoista johtajaa”, hän lisää.
Kyse onkin siitä, että aluevaltuuston enemmistö halusi vaihtaa johtajan. Kymsoten aikana useat, etenkin kouvolalaiset, poliitikot arvostelivat Annikki Niirasen johtamista esimerkiksi lehtien mielipidepalstoilla.
Hyvinvointialueen viranhaltijoiden virkavastuun piiriin kuuluvia asioita on nyt alettu käsitellä poliittisissa toimielimissä, yksi virkamies kuvaa. Hän tarkoittaa, että poliitikot haluavat puuttua viranhaltijan virkavastuulle kuuluvaan toimintaan enemmän kuin ennen hyvinvointialueen olemassaoloa.
Virkamiesten valmistelemista esityksistä äänestetään aluehallituksessa usein.
”Ihan kaikkia asioita sosiaali- ja terveydenhuollossa ei ole poliittisesti päätettävissä. Niitä ohjaavat lait, joita viranhaltijoiden täytyy syvällisesti noudattaa”, sanoo hyvinvointialueen virkamies.
Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että terveydenhuollon toimintayksikössä on lain mukaan oltava vastaava lääkäri, joka johtaa ja valvoo toimintayksikön terveyden- ja sairaanhoitoa. Silloin poliitikkojen pitää tuntea raja, mihin he voivat toiminnassa puuttua.
Aluehallituksen puheenjohtaja Nina Brask (sd.) ei tunnista sitä, että viranhaltijoille kuuluvat päätökset olisivat valuneet aluehallituksen käsittelyyn.
”On totta, että valmistelijoiden työ on lisääntynyt valtavasti, kun on hyvinvointialueelle on tullut aluehallitus, valtuusto ja lautakunnat. Aluehallituksen jäsenet myös kysyvät kokouksessa paljon kysymyksiä, mutta se ei liity päätöksentekoon vaan enemmänkin yleissivistykseen”, Brask sanoo.
Eräs Kymenlaakson hyvinvointialueen toimija sanoo, että hyvinvointialueen toimintaa johtaa alempi porras eli toimialajohtajat ja että esittelijän roolia näyttää menevän aluehallituksen puheenjohtajalle. Hän pitää ongelmallisena, että hyvinvointialueen esittelijän rooli ei tunnu olevan hyvinvointialueen johtajalla.
”Mutta tämä ei näy pöytäkirjoissa”, hän sanoo.
Hyvinvointialueen johtosäännön mukaan aluehallituksessa esittelijä toimii kuitenkin HVA-johtaja. Hän on myös vastuussa päätösten laillisuudesta.
Hyvinvointialueen johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa toteaa, että politiikka määrää suunnat ja isot päätökset taloudesta ja palveluiden järjestämisestä.
”Syksy oli toimintamallin hakemista, kun päätöksentekoon tuli lisäksi uusi lautakuntakierros. Syksy oli toki poikkeuksellinen, koska vanha Kymsoten toimintaa piti vielä vetää ja samalla valmistella uutta. Parhaassakin tapauksessa tällaisessa tilanteessa on paljon opettelemista puolin ja toisin”, Mäntymaa sanoo.
Hagman toteaa itse, että hyvinvointialue on hyvin erilainen toimintaperiaatteiltaan kuin kuntayhtymä.
”Tässä on ollut paljon oppimista ja perehtymistä niin hyvinvointialueen viranhaltijoilla kuin myös luottamushenkilöilläkin”, Hagman sanoo.
Hän huomauttaa, että muutoksissa on aina myös heitä, jotka kaipaavat syystä tai toisesta vanhaa toimintamallia.
Annikki Niirasen sote-alan ansioluettelo on pitkä. Hän oli Kouvolan hyvinvointipalveluista vastaava apulaiskaupunginjohtaja 2011–2015. Sen jälkeen hän oli Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymän Carean johtajana 2015–2018 ja vuodesta 2019 lähtien Kymsoten toimitusjohtaja.
Valitulla Harri Hagmanilla taas on monipuolista johtajakokemusta. Vuodesta 2014 lähtien hän johti Satadiagia, joka on Satakunnan sairaanhoitopiirin diagnostisia palveluita tuottava liikelaitos. Sitä ennen hän on ollut johtotehtävissä biokaasuyhtiö Biovakassa, Eera Finlandissa ja johtajana Elisassa.
Kymenlaakson hyvinvointialueen aluehallitus päätti joulukuussa maksaa Niiraselle noin 186 500:n euron erorahan.
Aluehallituksen puheenjohtaja Nina Brask toteaa, että aluehallituksen selvityksen mukaan entisen Kymsoten toimitusjohtajan tehtävää vastaavaa työtä ei ole hyvinvointialueella.
”Kaikki toimialajohtajat joutuivat hakemaan tehtäviään uudestaan hyvinvointialueella. Olisi ollut muita kohtaan epätasa-arvoista, jos olisimme muokanneet Annikki Niiraselle jonkin uuden tehtävän. Päädyimme yhteisymmärryksessä erorahaan”, Brask sanoo.
Kymenlaaksolainen avainpoliitikko arvelee, että jotkut hyvinvointialueen toimijat haluavat tarkoitushakuisesti pyörittää myllyä hyvinvointialueen johtajan valinnasta.
Myös hyvinvointialueella työskentelevä virkamies kertoo olevansa hämmentynyt lääkäreiden esiin nostaman kritiikin voimasta.
Hän arvioi, että kyse on paljolti siitä, että edellisellä johtajalla oli koko hyvinvointialueen toiminnan ja talouden kokonaisuus että yksityiskohdat erittäin hyvin hallussa. Silloin esimerkiksi vastuullisissa asemissa olevat lääkärit saattoivat keskittyä vain omaan työhönsä.
”Annikki Niiranen oli poikkeuksellisen taitava ja organisaatiossamme valtavan pidetty henkilö niiden keskuudessa, joiden kanssa hän teki työtä”, Annaleena Heikkilä sanoo.
