SPR:n Tampereen osaston toiminnanjohtajan Marjo Majlundin kommentista virisi kiivas keskustelu.
Marjo Majlundin mukaan tärkeintä on, että kaupoissa oleva ruoka menee käyttöön, osti sen kuka tahansa. Kuva: Veera Korhonen
Joona Laukkanen
Suomen punaisen ristin (SPR) Tampereen osaston toiminnanjohtajan Marjo Majlundin viime viikolla Ylellä esittämät kommentit ovat herättäneet paljon keskustelua.
Majlund kertoi Ylellä ruoka-avussa jaettavien tuotteiden määrän olevan vähäistä kysyntään verrattuna. Esimerkiksi hän nosti sen, että viime viikon keskiviikkona 350 ruokaa jonottaneelle oli tarjolla vain 12 leipäpakettia.
Yhdeksi ratkaisuksi ruoka-avun määrän lisäämiseksi Majlund vaikutti ehdottavan hyvätuloisia pohtimaan, tarvitsevatko he punalaputettuja tuotteita, jos normaalihintaisen ostaminen ei tee pahaa kukkarolle.
– Tietysti sellainen yleinen hetken mietintä, että jos on hyvät tulot ja raha riittää siihen, että voi ostaa sen normaalihintaisen, niin sitten voisi jättää sen punalaputetun sille, joka sitä kipeämmin tarvitsee, kuului Majlundin Ylelle antama kommentti.
Tämä ehdotus sai aikaan kiivaan, yli 200 viestiä keränneen keskustelun suositulla Vauva.fi-keskustelupalstalla.
Osa keskustelijoista huomautti esimerkiksi, että punalaputetut tuotteet on tarkoitettu yleisesti hävikin sekä kauppojen tappioiden minimoimiseksi. Mitä vähemmän punalaputettuja tuotteita ostettaisiin, sitä enemmän molemmat näistä kasvaisivat.
Toiset taas pohtivat, että ihmisten tulotasoa tuskin olisi laillista valvoa kaupoissa. Myös Majlund huomioi Ylen haastattelussa, ettei ole olemassa mitään keinoa, jolla tätä voitaisiin valvoa.
Vauva.fi-keskustelupalstalla nostettiin esiin myös se, että tällaisessa tilanteessa punalaputetun tuotteen ostaminen voisi olla epämukavaa köyhälle ihmiselle, sillä tällöin ostajan rahatilanne olisi kaikille kaupassa asioiville ja työskenteleville selvillä.
Ilta-Sanomat tavoitti Majlundin, joka avasi enemmän sitä, mitä kommenteillaan tarkoitti. Hänen mukaansa tarkoituksena ei ollut antaa kuvaa siitä, että punalaputettujen tuotteiden ostamatta jättäminen tarkoittaisi automaattisesti suurempaa ruoka-avun määrää.
– Tärkeintähän on se, että kaikki menee ensisijaisesti käyttöön. Päätyi se sitten ruoka-apuun jaettavaksi tai sitten asiakkaiden mukana ostoskoriin, mutta ennen kaikkea, että se ei mene roskiin, Majlund sanoo Ilta-Sanomille.
Ajatuksena oli, että punalaputetun tuotteen ostaisi se, joka sitä todella tarvitsee.
– Se on henkilön itse määriteltävä, että voisiko sen tarvita joku muu minua enemmän. Kuka tahansa sen on oikeutettu ostamaan, missään nimessä en ole tarkoittanut sitä, etteikö niitä ostaa kuuluisi. Nimenomaan ne kuuluu sieltä kaupan hyllyltä ostaa pois.
Hänen mukaansa punalaputetut tuotteet eivät usein edes päädy ruoka-apuun, joten siinäkään mielessä näitä kahta asiaa ei ollut tarkoitus asettaa vastakkain.
– Jos punalaputettu tuote jää kauppaan viimeisen käyttöpäivän illalla, niin eihän se sieltä myöskään ruoka-apuun tule.
Majlund muistuttaa vielä, ettei hän kaipaa kauppoihin minkäänlaista asiakkaiden tulotason valvontaa.
– Se oli enemmänkin vetoomusta siihen, miten ihmiset ajattelevat omaa toimeentulonsa tilannetta.
