Main ContentPlaceholder
Eurooppa elää kohtalon aikaa, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoo Norjan television haastattelussa.
Pääsihteeri Jens Stoltenbergin mukaan Naton tärkein tehtävä on estää suursota. Kuvassa Stoltenberg aamiaistilaisuudessa Oslon yliopistossa 8. joulukuuta. Kuva: NTB / Reuters
Jouko Juonala
Puolustusliitto Naton norjalainen pääsihteeri Jens Stoltenberg on huolissaan Venäjän hyökkäyssodan laajenemisesta.
Stoltenberg esiintyy Norjan yleisradioyhtiön NRK:n haastattelussa, joka näytetään televisiossa perjantai-iltana. NRK julkaisi haastattelusta aamulla ennakkojutun verkkosivuillaan.
Toimittaja Anne Lindmo kysyi Stoltenbergiltä, mitä tämä pelkää eniten tänä talvena.
– Pelkään, että Ukrainassa käytävä sota karkaa käsistä ja laajenee suursodaksi Naton ja Venäjän välille, pääsihteeri vastasi.
Stoltenberg sanoi kuitenkin olevansa varma siitä, että suursota voidaan välttää. Nato on lisännyt joukkoja ja valmiutta jäsenmaissaan Venäjän lähialueilla. Presidentti Vladimir Putinilla ei Stoltenbergin mukaan ole syytä epäillä Naton kykyä puolustaa aluettaan.
– Hän tietää, että toimimme yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta. Naton tärkein tehtävä on estää täysimittainen sota Euroopassa, ja sen puolesta teemme työtä jokaisena päivänä.
”
Naton tärkein tehtävä on estää täysimittainen sota Euroopassa.
Stoltenberg tapasi Putinin Brysselissä vain muutamaa päivää ennen kuin Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan 24. helmikuuta. Hän kertoi neuvotteluista NRK:lle.
– Oli tärkeää ilmaista hänelle, että myös Venäjä häviäisi, jos sota syttyisi. Hyökkäyssota on kaikkien kansainvälisten sääntöjen vastaista. Ja oli tärkeää ilmaista, että Nato tukee Ukrainaa.
Viime hetken neuvottelut eivät johtaneet mihinkään. Stoltenberg arvioi NRK:lle, että Putin oli jo silloin tehnyt päätöksen käyttää voimaa ja väkivaltaa.
Eskalaation vaara tuli ilmeiseksi marraskuun puolivälissä, kun ohjus putosi Nato-maa Puolassa sijaitsevaan kylään lähellä Ukrainan rajaa. Räjähdys surmasi kaksi siviiliä ja aiheutti vahinkoa paikalliselle viljankuivaamolle.
Ohjusta epäiltiin ensin Venäjältä ammutuksi risteilyohjukseksi. Tutkimukset osoittivat kuitenkin, että kyse oli todennäköisesti Ukrainan laukaisemasta S-300-ilmatorjuntaohjuksesta.
Puola päätti olla laukaisematta välikohtauksen vuoksi Naton perustamissopimuksen artiklaa 4. Tämän artiklan nojalla puolustusliitto voidaan kutsua koolle, jos jonkin jäsenmaan alueellista koskemattomuutta on loukattu.
