Kun nykyisin pakotelistalle päätynyt Boris Rotenberg haki Suomen kansalaisuutta 90-luvun lopussa, Ulkomaalaisvirasto ei pyytänyt silloinkaan lausuntoa suojelupoliisilta (supo). Asiasta kertoo STT.
Asia ilmenee Maahanmuuttoviraston eli entisen Ulkomaalaisviraston tekemästä selvityksestä, jonka STT sai tietopyynnöllä.
Iltalehti on kertonut aiemmin, ettei Ulkomaalaisvirasto pyytänyt supolta lausuntoa Gennadi Timtšenkoa kansalaisuushakemuksen käsittelyn yhteydessä. Timtšenko sai Suomen kansalaisuuden vuonna 1999.
Rotenberg sai Suomen kansalaisuuden 2003, joskin hänen kansalaisuushakemusta käsiteltiin Ulkomaalaisvirastossa huomattavasti Timtšenkon hakemusta pidempään.
Putinin lähipiiriä
Timtšenko ja Rotenberg kuuluvat Vladimir Putinin lähipiiriin. Heidän rikastumisensa kiihtyi huomattavasti, kun Putin nousi presidentiksi. Rotenberg ei ollut vielä oligarkki hakemuksen aikoihin, mutta nyt molemmilla oligarkeilla on arvioitu olevan miljardiomaisuus.
Timtšenko on noussut yhdeksi maailman suurimmista öljykauppiaista ja hän on yksi maailman rikkaimmista ihmisistä.
Kumpaakin oligarkkia Suomen kansalaisuus on suojannut pakotteilta, kunnes Venäjän hyökättyä Ukrainaan he kaikki päätyivät myös EU:n ja Yhdysvaltojen pakotelistoille.
STT:n mukaan Rotenbergin hakemuksen käsittelynopeus vastaa tahtia, jolla julkisuudessa olleiden tietojen valossa kansalaisuushakemuksia käsiteltiin vuosituhannen vaihteessa.
Sekä Rotenbergin että Timtšenkon kansalaisuushakemusten aikaan Ulkomaalaisvirastoa johti Matti Saarelainen. Hänen on julkisuudessa epäilty myötävaikuttaneen Timtšenkon kansalaisuushakemuksen käsittelyyn. Saarelainen on itse kiistänyt tämän.
Suojelupoliisin oli keväällä 2022 tarkoitus selvittää, miten Timtšenko oli saanut kansalaisuuden. Iltalehden paljastuksesta alkanut selvitys on jäänyt kesken, koska Saarelainen jäi eläkkeelle kesken selvityksen.
