Euroalueen inflaatiovauhti oli syyskuussa taas odotuksia voimakkaampaa.
Saksassa inflaatiovauhti kiihtyi syyskuussa Eurostatin ennakkotietojen perusteella 10,9 prosenttiin. Ruoka kallistui Saksan tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 18,7 prosenttia viime vuoden syyskuusta. Kuva: Wolfgang Rattay / Reuters
Petri Sajari HS
Kuluttajahintojen kallistuminen eli inflaatio kiihtyi syyskuussa euroalueella 10,0 prosenttiin, ilmenee Euroopan unionin tilastokeskuksen Eurostatin perjantaina julkaisemista ennakkotiedoista.
Ekonomistit arvioivat ennalta, että inflaatiovauhti olisi ollut 9,7 prosenttia. Elokuussa kuluttajahinnat kallistuivat 9,1 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta.
Eurostatin ennakkotietojen mukaan energia kallistui viime vuoden syyskuusta 40,8 prosenttia, jalostamattoman elintarvikkeet 12,7 prosenttia, teollisuustuotteet 5,6 prosenttia ja palvelut 4,3 prosenttia.
Ekonomistien ja keskuspankkiirien tarkkaavaisesti seuraama pohjainflaatio voimistui 6,1 prosenttiin. Elokuussa se oli 5,5 prosenttia. Pohjainflaatiosta on poistettu herkille muutoksille alttiiden energian ja elintarvikkeiden vaikutus kuluttajahintaindeksiin.
Kuluttajahintojen kallistumisen seurauksena kotitalouksien ostovoima heikkenee eli ne köyhtyvät, koska tietyllä määrällä rahaa saa ostettua vähemmän tavaroita ja palveluita kuin aikaisemmin. Vilkas inflaatio on palkansaajien lisäksi haitallista yrityksille ja sijoittajille.
Suomessa kuluttajahinnat kallistuivat Eurostatin mukaan 8,4 prosenttia viime vuoden syyskuusta. Suomea hitaampaa inflaatio oli ennakkotietojen perusteella ainoastaan Ranskassa ja Maltalla.
Voimakkainta inflaatiovauhti oli euroalueella edelleen Baltian maissa. Virossa kuluttajahinnat kallistuivat 24,2 prosenttia viime vuoden syyskuusta, Liettuassa 22,5 prosenttia ja Latviassa 22,4 prosenttia.
Inflaation kiihtyminen aiheuttaa suurta päänvaivaa Euroopan keskuspankille. Sen hintavakaustavoitteen mukaan inflaation pitäisi olla kaksi prosenttia keskipitkällä aikavälillä. Inflaatiovauhti kiihtyi jo keväällä yli seitsemään prosenttiin.
Keskuspankki turvautui syyskuun alussa historiallisen suureen 0,75 prosenttiyksikön ohjauskorkojen nostamiseen hillitäkseen inflaatiota.
Rahapolitiikasta päättävä neuvosto ilmoitti myös suorasanaisesti, että korkoja on tarpeen nostaa lähiaikoina useasti, jotta kysyntä vaimenee eikä taloudessa aleta odottaa inflaatiovauhdin jäävän nopeaksi.
Ennakoitua voimakkaamman inflaatiovauhdin takia taantuman vaara euroalueella on kasvanut merkittävästi.
Lue lisää: Euroalueen talous nilkuttaa alakuloon: ”Taantuman todennäköisyys on erittäin suuri”
”Ensisijainen tavoitteemme ei ole hidastaa talouskasvua, ensisijainen tavoitteemme ei ole aiheuttaa työttömyyttä, ensisijainen tavoitteemme ei ole luoda taantumaa, vaan ensisijainen tavoitteemme on hintavakaus, ja meidän on saavutettava se”, sanoi pääjohtaja Christine Lagarde sanomalehti Financial Timesin mukaan keskiviikkona.
