Naista syytetään eläinsuojelurikoksesta, jonka epäillään tapahtuneen Paimiossa syksyllä 2020.
Vastaaja (kesk.) kiisti syyllistyneensä rikokseen koirien suojelukoulutuksessa. Kuva: Anna-Maija Naakka
Anna-Maija Naakka
Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa käsitellään tapausta, joka liittyy koiriin kohdistettuun väkivaltaan suojelukoirien koulutuksessa Paimiossa lokakuussa 2020.
Keski-ikäistä naista syytetään eläinsuojelurikoksesta. Syytteen mukaan hän nosti belgianpaimenkoira malinois -rotuista uroskoiraansa kaksi kertaa turkista kiinni pitäen ja siirsi sitä taaksepäin sekä repi koiraa voimakkaasti hihnasta.
– Tätä ei ole syytä pitää oikeanlaisena koiran kouluttamisena, syytteessä todettiin.
Teko paljastui, kun Oikeutta eläimille -järjestö julkaisi kaksi salaa kuvattua videota suojelukoirien koulutuksista Paimiossa ja Loviisassa vuosina 2020 ja 2021.
Videoilla nähdään, kuinka koiria lyödään, potkitaan, revitään ja niihin käytetään sähköpantaa. Jutussa on useita epäiltyjä, ja osa tapauksista on syyteharkinnassa. Torstain oikeudenkäynnin vastaajaa ei syytetä lyömisestä tai potkimisesta.
Lue lisää: Video: Lyöntejä koirien päähän, potkuja ja sähköä – suojelukoulutuksen järkyttävää väkivaltaa käsitellään käräjillä
Esitutkinnassa vastaaja oli perustellut toimintaansa sillä, että paikka ja tilanne olivat hänelle uusia, mikä aiheutti jännitystä. Hän myönsi toimineensa tilanteessa väärin.
– Ei ole oikeutettua kouluttamista. Allekirjoitan kovaa puhumisen, käskemisen ja nykimisen, mutta ei saa käydä koiraa turkista kiinni, hän sanoi tuolloin.
Vastaaja oli tuonut kuulustelutilanteeseen koiransa, jotta ”nähtäisiin, ettei sitä pahoinpidellä”. Hän myös kertoi, että häntä kutsutaan lajipiireissä ”kukkahatuksi”.
– Olen aika järkyttynyt tästä ja yllättynyt, kun näin itseni videolla.
Nainen myös lisäsi, että hänen kaksi koiraansa ovat hänelle kuin perheenjäseniä.
Oikeudenkäynnissä vastaaja kiisti syyllistyneensä eläinsuojelurikokseen. Puolustuksen mukaan vastaaja ei nostanut koiraansa turkista vaan rintavaljaista. Hihnankäytöstä puolustus totesi, että siinä ei ollut mitään hyväksyvästä poikkeavaa ja siksi sitä ei voi lukea pahoinpitelyksi.
– Tahallisuutta vastaajalla ei ollut. Hän ei ole voinut pitää todennäköisenä, että koiralle aiheutuisi kipua. Kyse ei myöskään voi olla törkeästä huolimattomuudesta, koska hän on noudattanut kaikkia huolellisuusnormeja ja toiminut lainsäätäjän asettamissa puitteissa, puolustus totesi.
Puolustus vetosi myös siihen, että kyse on käyttölinjaisesta paimenkoirasta eli työkoirasta, joka oli rotuominaisuuksiin liittyvässä suojelukoulutuksessa. Koira oli käyttäytynyt innostuneesti, ei näyttänyt kärsivältä ja korjasi heti toimintaansa.
Vastaaja kertoi käsittelyssä omistaneensa koiria 30 vuotta. Hänellä oli ollut useita koiria, joista osa rescue-koiria. Vastaaja oli toiminut suojelukoiratoiminnassa useita vuosia ja kilpaillut korkealla tasolla.
– Jos koira olisi pelännyt, se olisi lähtenyt kentältä. Sitä ei missään nimessä sattunut, vastaaja sanoi.
Syyttäjä esitti todisteena Ruokaviraston ylitarkastajan lausunnon, jonka mukaan tekoa ei ole pidettävä normaaliin koirankoulutukseen liittyvänä.
– Koiran repiminen turkista aiheuttaa mielestäni koiralle tarpeetonta kipua ja kärsimystä, lausunnossa todettiin.
Puolustuksen mukaan lausunto oli yleisluonteinen eikä liittynyt suoraan käsiteltävään tapaukseen.
Puolustus esitti todisteena vastaajan koiraa hoitavan eläinlääkärin lausunnon. Sen mukaan vastaaja on aina hoitanut koiraansa asianmukaisesti.
Tuomio tapauksesta annetaan myöhemmin torstaina.
Juttu täydentyy.
