Pelottavassa tilanteessa loukkaantunut Anaheimin Urho Vaakanainen on toipunut pelikuntoon.
Urho Vaakanainen siirtyi keväällä Anaheimiin ja teki kesällä kaksivuotisen jatkosopimuksen. Kuva: Peter Joneleit/Icon Sportswire via Getty Images
Tommi Koivunen
Vancouver
– Taju lähti ja heräsin ambulanssista seuraavan kerran. Sellainen kiva pieni yllätys.
Näin muistelee puolustaja Urho Vaakanainen, joka loukkaantui pelottavannäköisessä tilanteessa syyskuun lopussa.
Vaakanainen, 23, ei muista mitään epäonnekkaasta tapahtumasarjasta, jossa hän syötti Derek Grantin maalin näppärällä siirrollaan ja paiskautui heti perään erikoisessa asennossa laitaan.
Ottelu oli Anaheimin puolustajan syksyn toinen harjoituspeli, vastassa oli San Jose Sharks.
– Videolta kun katsoo, niin vastustajan pakin maila jäi vain jotenkin huonosti jalkoihin kiinni ja menin täydestä vauhdista päin laitaa.
Suomalaispakki vietiin jäältä paareilla. Koko joukkue tuli jäälle seuraamaan toimenpidettä ja tsemppaamaan pelikaveriaan.
Vaakanainen pelasi aiemmin Bostonin NHL-organisaatiossa. Kuva: Eric Canha, Zuma
Ducksiin viime keväänä kaupattu Vaakanainen on kärsinyt aiemminkin aivotärähdyksistä.
– Ei se ikinä mukavaa ole. Aivotärähdykset ovat vielä sellaisia, että ikinä ei ole tiettyä aikataulua paluulle. Aina pitää päivän mukaan katsoa, mikä on fiilis, Vaakanainen sanoo.
Lääkärit pystyvät valtaosassa muita vammoja antamaan huomattavasti paremman ennusteen siitä, kauanko poissaolo kestää.
– Hallille tullessa joutuu miettimään, millainen olo on tänään. Se on mielessä myös joka päivä kun menee nukkumaan. Silloin toivoo, että huomenna olisi parempi päivä.
– Aivotärähdysten kanssa pitää olla varovasti ja ottaa oma aikansa, että kaikki on varmasti kondiksessa. Minullakin on muutama ollut, ja niiden kanssa ei pidä ikinä leikkiä.
Vaakanainen kertoo päässeensä itsekseen jäälle parin, kolmen viikon päästä loukkaantumisestaan.
– Oli vieläkin vähän oireita.
Viime viikolla hän pääsi palaamaan joukkueharjoituksiin ja kävi viikonloppuna pelaamassa yhden AHL-ottelun San Diego Gullsissa.
Nyt hän on Nashvillessä valmistautumassa NHL-kautensa avaukseen.
– Nyt ollaan taas terveiden kirjoissa.
On sanomattakin selvää, että normaali arki joukkueen parissa maistuu hyvältä.
– On ollut vähän yksinäistä ja tylsää, kun jengi on ollut paljon vieraspelireissuilla. Juuri oli parin viikon reissu joukkueella. Aika itsekseni olin hallilla fyssarin kanssa.
– Ei ole ollut helppoa henkisesti. Siinä oppii arvostamaan, että pääsee treenaamaan ja pelaamaan jengikaverien kanssa. Nyt on tosi nättiä olla.
Urho Vaakanainen voitti nuorten MM-kultaa talvella 2019. Kanadan silloinen kapteeni Max Comtois on nyt pelikaveri Anaheimissa. Kuva: Darryl Dyck
Anaheim on nuorekas nippu. Bostonissa Vaakanainen ei aiempina kausina saanut paikkaa pelaavasta pakkikuusikosta, mutta ankkaparvessa hänellä pitäisi olla siihen erinomaiset mahdollisuudet.
Tarjolla voi olla isokin ruutu. Esimerkiksi nuori huippupakki Jamie Drysdale on sivussa kuukausien ajan, jopa koko loppukauden.
– Itsestänihän se on kiinni. Koetan pelata mahdollisimman hyvin. En alkuun ainakaan ota liikoja paineita, että olisi pakko painaa ihan parasta peliä. Olen ollut niin kauan sivussa, Vaakanainen sanoo.
– Menee hetki, että saan tatsin takaisin ja olen normaalissa pelikunnossa. Roolia tulee sitten peliesitysten mukaan.
Ducks on ollut liigan alkukauden huonoimpia joukkueita. 22 pelistä on kuusi voittoa, joista vain yksi varsinaisella peliajalla.
– Oli varmasti kovemmat odotukset kuin miten on mennyt. Minullekin on ollut vähän vaikeaa seurata pelejä, kun en ole päässyt olemaan osallisena.
– Joitakin pelejä olemme pystyneet pelaamaan tosi hyvin, mutta on myös ollut pelejä, joissa olemme olleet huonoja. Tarvittua tasaisuutta ei ole vielä ollut. Käännetään suunta ylöspäin.
