Ensin hyvät uutiset. Suomalaisilla on juuri nyt kokoonsa nähden paljon korkeita virkamiehiä Brysselin EU-instituutioissa.
Komissiossa on kaksi suomalaista pääjohtajaa. Ville Itälä johtaa petostentorjuntavirasto Olafia ja Timo Pesonen puolustusteollisuuden ja avaruuden pääosastoa.
Parlamentin puolella Leena Maria Linnus johtaa kiinteistöjen ja logistiikan pääosastoa ja Sanna Lepola parlamentaaristen kumppanuuksien pääosastoa.
Komissiossa työskentelee kymmenkunta suomalaista pääosastojen apulaispääjohtajina, johtajina tai pääneuvonantajina.
Suomi on saanut hyvin edistettyä suomalaistaustaisten virkamiesten EU-uria. Siitä on meille hyötyä. On hyvä, että päätöksiä valmistelee joukko ihmisiä, jotka tuntevat Suomen ja kuuntelevat suomalaisten viestiä.
Sitten huonot uutiset. Suomelta puuttuu seuraava korkeiden virkamiesten ikäpolvi, eivätkä suomalaiset enää hakeudu EU-tehtäviin samalla innolla kuin jäsenyyden alussa.
Suomesta ei ole työntöä pois
Mistä pula suomalaisista johtuu? Syistä ilmeisin lienee se, että Suomessa on hyvä työelämä ja vetävät työmarkkinat.
Kotimaa tarjoaa lahjakkaille nuorille kiintoisia ja kohtuullisen hyvin palkattuja työmahdollisuuksia niin valtionhallinnossa kuin yrityselämässäkin.
Pohjoismaissa ei ole samanlaista työntöä Brysseliin kuin Etelä- ja Itä-Euroopassa.
Suomessa pyritään löytämään balanssi työn, perhe-elämän ja harrastusten välillä. Brysselissä se on vaikeampaa. Työpäivät ovat pitkiä. Oletus on, että töiden jälkeen mennään erilaisiin kissanristiäisiin seurustelemaan ja verkostoitumaan.
Jos perheen molemmat aikuiset eivät ole EU-uralla, puolison työn saanti voi osoittautua ongelmaksi. Belgiassa ei ole suurta joukkoa kansainvälisiä yrityksiä.
Työelämä on Suomeen nähden jähmeämpää ja hierarkkisempaa. Siihen voi olla vaikea tottua, jos on Suomessa saanut paljon vapautta ja vastuuta.
Brysselin päiväkotien ja koulujen taso vaihtelee. Jos lapset eivät pääse Eurooppa-kouluun, hyvän paikallisen koulun löytäminen voi tuottaa päänvaivaa.
Suomalaisten kielitaitokin rapistuu. Enää noin kolme sataa suomalaista vuosittain kirjoittaa ylioppilaskokeissa pitkän ranskan ja noin 700 lyhyen ranskan.
Vaikka Brysselin työelämässä voi pärjätä englannilla, ranskan osaamisesta on hyötyä, kun täytyy löytää putkimies tai selittää kampaajalle, kuinka ohutta tukkaa pitäisi leikata.
Bryssel on mainettaan parempi
Koska työntöä ei ole, pitäisi korostaa vetoa. Bryssel on ainutlaatuinen kansainvälinen kupla maailmassa. EU:ssa saa työskennellä fiksujen, intohimoisesti työhönsä suhtautuvien ihmisten kanssa.
EU:n palkkataso on kilpailukykyinen, ja ostovoimaa parantaa se, että instituutioiden työntekijöiden verotus on kevyttä.
EU johtaa kansainvälistä ilmastotyötä ja ajaa demokraattisia arvoja. Se yrittää muuttaa maailmaa paremmaksi paikaksi. Instituutioissa voi tehdä työtä, jolla on tarkoitus.
Bryssel on mainettaan kivempi paikka: Asuminen on halvempaa kuin Helsingissä. Ruoka on mainiota ja kulttuurielämä vilkasta. Euroopan metropoleihin pääsee parissa tunnissa junalla.
Kevät tulee aikaisin. Tänä talvena ei ole tarvinnut kertaakaan pukea nastakenkiä jalkaan.
Kirjoittaja on Kauppalehden kirjeenvaihtaja Brysselissä.
