Lentäjät kertovat Venäjän häiritsevän lentoliikennettä toistuvasti. Tietyillä alueilla GPS-häirintää kuvaillaan jo tavanomaiseksi.
Suomalaiset lentäjät ovat turhautuneet Venäjän tekemään GPS-signaalihäirintään. Näin kertoo Suomen Lentäjäliiton turvatoimikunnan puheenjohtaja Lauri Soini. Hän lentää Finnairilla Airbus 320-konetta.
– Tietyillä alueilla on ollut Ukrainan sodasta alkaen signaalihäirintää. Se on ihan päivänselvää, että häirintä tulee itänaapurin puolelta, Soini kertoo.
Soini tarkoittaa tietyillä alueilla Kaliningradin, Ukrainan lähialueiden länsipuolella sekä Mustanmeren ja Kaspianmeren alueita. Kapteeni kokee Venäjän aiheuttavan häiriöitä niiden maantieteellisen sijainnin vuoksi. Lisäksi Venäjän tiedetään toimineen piittaamattomasti siviililiikennettä kohtaan.
Niin sanotut pimeät lennot olivat puheenaiheena vuonna 2014. Tuolloin Euroopan lentoturvallisuusvirasto kertoi tunnistamattomien sotilaslentojen olevan uhka siviililennoille. Venäläiskoneet lensivät silloin ilman transponderia, jolloin lennonjohto ei näe konetta. Transponderi on koneiden tärkein viestintälaite. Niiden avulla lennonjohtajat tunnistavat ja seuraavat koneita.
Soini ei ole Suomessa törmännyt häirintään, mutta ei ole myöskään itse operoinut Itä-Suomessa.
– Kollegat, jotka lentävät kaukolentoja ja lähtevät pohjoisnavan yli Aasiaan ovat kertoneet häiriöistä viime ajoilta myös Lapissa.
Soinin mukaan häirinnästä on tullut jopa tavanomaista ja lentäjät osaavat varautua siihen. Koneille ei aiheudu GPS-häirinnästä vaaraa, koska voidaan käyttää vaihtoehtoisia navigointitapoja.
– Kyllä se turhauttaa, kun ulkopuolinen taho tekee kiusaa ja haittaa siviililiikenteelle.
Ylen MOT-toimituksen laaja selvitys lentokonedatasta paljasti, että valtiollinen toimija on tehnyt maaliskuun alussa Suomen lentoliikenteelle GPS-signaalihäirintää. Häirintä painottui maan itäosiin ja pohjoiseen. MOT-toimitus julkaisi myös Suomen lähialueilla olevat Venäjän asevoimien elektronisen sodankäynnin joukkojen tukikohdat.
Tukikohdilta käsin Venäjä kykenee häiritsemään Suomen lentokoneiden GPS-paikannusta laajasti esimerkiksi kymmenen kilometrin korkeuteen.
Suomen viranomainen Traficom puhuu häiriöistä, koska se ei ole voinut paikantaa häiriöiden lähdettä. Norjan viranomaiset ovat paikantaneet häirinnän tulevaksi Venäjän tukikohdasta Muurmanskista.
Pilvisenä päivänä laskeutuminen helpompaa
Kun lentokoneelta häviää tai jumiutuu GPS-paikannus, lentäjät tekevät poikkeamaraportin, jossa kertovat tarkemmin häiriön ajankohdasta, paikasta ja vaikutuksista. Viime vuonna Traficomille on tehty 65 raporttia.
Koneet voivat laskeutua ilman GPS-paikannusta, jos kentällä on navigointimajakka, jonka avulla suunnistaa korkeuteen, mistä voi lähestyä kiitotietä silmämääräisesti.
Pilvettömänä päivänä kiitotielle lähestyminen onnistuu ilman navigointimajakoita.
Ongelmia laskeutumisessa tulee, kun sää on pilvinen ja pilvien pohjat ovat matalalla. Silloin tarvitaan lähestymismenetelmä, joka ohjaa koneet pilvien alle oikeaan paikkaan ja oikeaan suuntaan.
– Se aiheuttaa lisätyötä, kun pitää miettiä uudestaan, mitä me nyt voidaan tehdä, mihin meidän pitää varautua. Se on työläämpää ja turhauttaa, kun tietää häirinnän olevan tarkoitushakuista, Suomen Lentäjäliiton turvatoimikunnan puheenjohtaja Lauri Soini sanoo.
GPS-lähestymiset ovat yleistyneet lentokentillä. Ne ovat laadukkaita ja turvallisia, mutta alttiita ulkopuoliselle häirinnälle.
Laskeutumista häiritään jammereilla
Suomesta ja maailmalta löytyy esimerkkejä siitä, että laskeutuvia koneita häiritään pienellä laitteistolla, jota kutsutaan jammeriksi. Yksittäinen jammeri häiritsee GPS-paikannusta siten, että lentäjät eivät pysty käyttämään GPS-menetelmiä.
Yksityishenkilöt käyttävät jammereita myös suojaamaan kiinteistöjään, jotta ulkopuoliset eivät pääse lentämään drooneilla kiinteistön yläpuolella.
Laittomien jammereiden havainnot ovat Suomessa lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Vuonna 2020 Traficom teki 145 havaintoja jammereista. Vuonna 2021 havaintoja oli 50. Viime vuonna havaintojen määrä nousi 422 jammeriin.
GPS-pohjaisten lähestymismenetelmien käyttäminen lentokentillä on Soinin mukaan kiinni myös kustannuksista. Vanhemmat tekniikat perustuvat kentällä olevaan lähettimeen. Lähettimien häiritseminen on huomattavasti vaikeampaa, mutta niiden ylläpitäminen on kalliimpaa.
– Ei pitäisi olla sattuma, että sotilastoimintakohteissa kuten esimerkiksi Rovaniemellä, Kuopiossa ja Tampereella, on lähetysmismenetelmä, jota ei häiritä helposti ulkoa, Lauri Soini sanoo.
