Suomalaiset palomiehet avustavat Kreikkaa maastopalojen sammuttamisessa. Tarkoitus on imeä myös oppia.
Suomalaiset sammuttajat ovat joutuneet Kreikassa suojavarustuksissaan fyysisesti koville, kun uhkana ovat lämpöuupumiset. Kuva: Sisäministeriö
Tuomas Manninen
Kun suomalainen palomies lähtee sammuttamaan metsä- ja maastopaloja Kreikkaan, moni asia on toisin kuin koti-Suomessa.
Esimerkiksi letkujen letkeys.
Letkuja on päästy vertailemaan Peleponnesoksen niemimaan metsäpaloalueilla.
Tulta päin. Kuva: Sisäministeriö
Suomalainen 24 palomiehen ryhmä on toiminut Kreikassa elokuun alusta asti ja palaa Suomeen ensi maanantaina.
Sen tilalle lentää toinen samankokoinen ryhmä. Sisäministeriö twiittasi operaatiosta perjantaina.
Avunpyynnön esitti EU:n kautta Kreikka.
– Tehtävämme on kaksijakoinen, olemme täällä paitsi auttamassa myös oppimassa, kertoo ensimmäistä ryhmää johtava Itä-Uudenmaan pelastusjohtaja Peter Johansson.
Tällä hetkellä tilanne on Johanssonin mukaan suomalaisten rintamaosuudella Peleponnesoksen niemimaalla suhteellisen rauhallinen.
– Suurimmat maastopalot riehuvat Ateenan lähellä. Tilastollisesti täälläkin pitäisi tähän aikaan olla paljon paloja, mutta sehän on vähän kuin jos lähtee sateenvarjon kanssa ulos, niin ei sada.
Kun suomalaiset ovat ”taktisessa reservissä”, Kreikka on pystynyt vapaammin irrottamaan omia erikoisyksiköitään Ateenan suunnalle.
Suomalaisten lisäksi Peleponnesoksen niemimaan paloasemalla Tripolissa on norjalaisia. Asema on miehitetty vain metsäpalokaudella.
Kuiva maa kantaa povessaan kuin mustuneita piikkilankoja. Kuva: Finn Rescue Team
Sekä kreikkalaiset että myös norjalaiset operoivat pienemmillä eli kevyemmillä letkuilla kuin suomalaiset.
– Heillä on 25-millisiä, joita on kevyempi kantaa vuorten rinteillä, Johansson kertoo.
– Meillä letkut ovat 41-millisiä ja käytämme samoja letkuja niin rakennuspaloissa, autopaloissa kuin metsäpaloissa.
– Täytyy sitten kotona pohtia, mitä oppeja otetaan käyttöön, mitä ei.
Suomi ei ole erityisen vuoristoinen maa, toisin kuin Kreikka ja Norja.
– Vesihuolto on meillä helpompi järjestää, kun järviä on paljon.
Käry käy eikä savua ilman tulta, kun ”punainen kukko” astelee kukonaskelin eteen päin. Kuva: Finn Rescue Team
Toinen ero on ilmatoiminnassa.
– Täällä käytetään enemmän ja herkemmin lentokoneita ja helikoptereita. Yhteistoimintaa on tärkeä harjoitella.
– Kun niistä isoista koptereista tulee alas vettä, alle ei parane jäädä, Johansson sanoo.
Maastot Kreikassa ovat vaihtelevia. On oliivilehtoja ja eukalyptusmetsiä, joissa voi kehittyä öljyisten puiden rajuja latvuspaloja, jotka ovat Suomessa harvinaisia.
Niitä ei ole vielä kohdattu.
– Voivat olla aika mielenkiintoisia, Johansson uskoo.
On myös kuivia heinikoita pelloilla ja alle miehen korkuisia pensaikoita, joissa maaperä on hiekkainen. Ne palavat kerralla eikä maaperä jää samalla tavalla kytemään kuin Suomessa käy herkästi.
Suomalaispalomiehet liikkuivat bussilla palopaikoille. Kuva: Finn Rescue Team
Kaksi muutakin olosuhdetta poikkeaa suomalaisesta metsäpalosta ja ne on tärkeä osata ottaa huomioon.
– Täällä on usein hyvin lämmintä (jopa 40 astetta) ja lämpökuormat voivat siksi nousta korkeiksi, Johansson muistuttaa.
Sammuttajat joutuvat suojavarustuksissaan fyysisesti koville, kun uhkana ovat lämpöuupumiset ja jopa lämpöhalvaukset.
Nesteytys on tärkeä.
– Palorintamat voivat vaihtaa tuulessa suuntaa nopeasti ja kun rinteet ovat jyrkkiä, pitää varoa, ettei jää pulaan.
Johanssonin mukaan suomalaisia ei ole tarkoitus käyttää maastoltaan riskialtteimmissa paikoissa.
Suomalaiset palomiehet uuden edessä Kreikassa. Kuva: Finn Rescue Team
Elokuun puolivälissä Kreikkaan saapuvaa ryhmää johtaa Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen palomestari Petri Lyttinen.
Kummassakin ryhmässä on mukana palomiehiä Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon pelastuslaitoksilta.
Koko EU-avunannon kuvio on uusi. Aiemmin kansainvälistä apua on pyydetty ja saatu, kun tilanne on niin paha, että ollaan jo melkein myöhässä.
Nyt Kreikassa ollaan etupainotteisesti valmiudessa. Viime vuonna siellä paloi maata miltei 130 000 hehtaaria.
Heinäkuussa sammutustöissä oli saksalaisia, ranskalaisia ja romanialaisia. Elokuussa suomalaisten ja norjalaisten lisäksi mukana on bulgarialaisia ”punaisen kukon” jahtaajia.
Huipulla. Kuva: Finn Rescue Team
Suomalaiset muodostavat norjalaisten kanssa kolme ryhmää, joista yksi on vuorollaan 12 tuntia valmiudessa.
Mukaan lähti kalustoa Suomesta: letkuja, suihkuputkia, liittimiä ja pieniä pumppuja.
Ryhmät toimivat Pelastusopiston alaisuudessa.
Vaikka letkujen letkeydessä onkin eroja, myös yhteisiä asioita on Johanssonin mukaan löytynyt.
Tuli on jättänyt jälkensä maisemaan. Kuva: Finn Rescue Team
Kuten palomieshuumori.
– Hurttia, Johansson vastaa pienen harkinnan jälkeen kieli keskellä suuta, kun häneltä pyytää tarkempaa kuvailua palomieshuumorista.
